Prokkiksena AINUT ELÄMÄ
Rantakylän nuorisotalon tytöt tekivät lyhytelokuvan huumeista. Nuoriso-ohjaaja Sanna Vänttinen on syystäkin ylpeä tyttäristään.
Tämän jutun voisi aloittaa faktoilla ja asiallisella selityksellä. Mutta meillä Rantakylän nuorisotalolla, Joensuussa liian vakavaan touhuun ei olla totuttu, joten juttummekin pitää olla sellainen.
Nuorten Akatemiaan Mahis-rahalla aloitettua projektia ruvettiin virittelemään jo syyskuun puolessa välissä ja rahahakemus laitettiin menemään syyskuun lopussa. Tyttärien ideana oli tehdä huumeista lyhytelokuva. Ajatus oli, että nuoret tekevät ”huumevalistusta” nuorille omasta näkökulmastaan.
Tyttäret koostuvat kahdeksasta 15-16-vuotiaasta Rantakylässä asuvasta tytöstä. Leffan kuvauksia rupesimme aloittelemaan marraskuun toisena viikonloppuna ja jatkoimme seuraavana viikonloppuna. Viikollakin kuvasimme marraskuun loppuun saakka. Kuvaustunteja tuli noin 50 ja tyttäret alkoivatkin jossain vaiheessa olla jo aika poikki.
- Aluksi se tuntui helpolta hommalta, mutta loppua kohden näytteleminen ja kuvaaminen tuli haastavammaksi, Minttu kertoilee.
Pitää kuitenkin myöntää, että kovan urakan jälkeen saakin olla jo vähän väsynyt. Ohjaamista elokuvassa ei hirveän paljon ollut, kamera pyörimään ja näyttelijät lavalle. Tuloksesta tuli kuitenkin ”puolueettomasta” näkökulmasta erittäin hienoa ja mahtavaa :).
Piritan synkkä kohtalo
Ainut elämä -lyhytelokuva ei perustu faktoihin ja tarina on tuulesta temmattu.
- En mä oikeestaan tiedä, mistä se idea tuli. Kun piti vaan kirjoittaa, niin se teksti vaan tuli. Kilttinä tyttönä päätin tehdä kotiläksyt :), käsikirjoitusta enemmän rustaillut Santtu kertoo.
Lyhytelokuva kertoo siitä, kuinka 15-vuotias Pirita ajautuu ”väärään” seuraan ja alkaa käyttämään erilaisia nappeja. Käytöstä johtuen häntä käytetään seksuaalisesti hyväksi hänen ”poikaystävänsä” johdosta ja hän tulee raskaaksi. Hän kuitenkin saa keskenmenon pillereitten käytöstä, masentuu ja päättää nukahtaa ikuiseen uneen.
Ettei lyhytelokuva olisi liian ankea, siinä piilee opetus. Pirin poikaystävä tajuaa päihteet vääräksi vaihtoehdoksi ja lopettaa niiden käytön. Myös ”väärä” kaveripiiri saa ajattelemisen aihetta.
Lyhytelokuvan lopussa on myös faktatietoa päihteistä ja niiden vaaroista. Alkuteksteissä on myös tärkeä pointti: Elämä on valintoja täynnä. Joulukuun aikana noin kolmetuntinen materiaali leikattiin Joensuun Oppimateriaalikeskuksessa 42- minuuttiseksi lyhytelokuvaksi ja laitoimme musiikkia höysteeksi.
Monena iltana hiki hatussa leikkasimme, liitimme ja poistimme kohtauksia. Yllättävän aikaa vievää touhua. Noh, kuitenkin loppujen lopuksi leffa oli valmis ja kopioimaan. Huumetietoa netistä Faktoja huumeiden vaaroista tyttäret kävivät etsimästä Stakesin tilastoista, Irti huumeista ry:n nettisivuilta, Päihdelinkistä.
Yllättävät tiedot huumeista, huumekuolemista ja niiden yleisyydestä sai tyttäret juttelemaan aiheesta, mikä oli projektissa tarkoituskin.
- Ei kannata käyttää mitään, ainakaan huumeita. Niihin jää riippuvaiseksi ja niistä seuraa kaikkea huonoo, Saara sanoo.
Pohdintaa herätti myös elokuvamme juonen uskottavuus: voiko huumeitten käytöstä saada keskenmenon? Sitä sitten soittelimme ympäri Suomea, Helsingin kätilöopistoa myöten. Loppujen lopuksi vastaus jäi hivenen hämärän peittoon, mahdollisuus on olemassa, mutta faktana sitä ei voi pitää. Päädyimme kuitenkin ratkaisuun, että Piritalle näin käy.
Kutsukorteilla ensi-iltaan Leffa -prokkikseen kuului myös reissu Helsinkiin, Voice Out -nuortenohjelman kuvauksiin. Ex-joensuulainen Jonna otti meidät ilolla vastaan ja suuri KIITOS Jonnalle houstaamisesta. Pääsimme seuraamaan ohjelman tekoa bäkstage-näkökulmasta sekä hengailimme Cheekin ja Herrasmiesliikan kanssa, näimme myös Mariskan ja muita idoleita.
- Kyllä se Cheekki on kyllä ihan ihana :), Anne naureskellen sanoo.
Tutustuimme ohjelman tekemiseen, esim. kuinka paljon tulee harjoitella juontoja, että se menee sitten putkeen kuvatessa. Hengailusta jäi mukava mieli ja olipahan sitten kotipuolessa kertomista. Rankan kuvauspäivän jälkeen kävimme syömässä ravintolassa sekä sen jälkeen etsiydyimme nukkumaan Stadionin retkeilymajaan. Kummallisen väsynyttä porukka oli ja kaikki rupesivat nukkumaan ilman suurempia ongelmia.
Seuraava päivä vierähtikin Itiksessä shoppaillen ja pitkä matka kotiin alkoi. Kello näytti jo pitkälle iltaa kun nuorisotoimen paku näytti nokkaansa Joensuussa, kiitos ja nukkumaan.
Lyhytelokuvan ensi-ilta gaala järjestettiin 30.01.2005 Rantakylän nuorisotalolla. Nuorisotalon nuoret kutsuttiin kutsukortein, isot bileet siis luvassa. Paikalla oli lyhytelokuvan päätähdet, totta kai, nuoret, muiden nuorisotalojen ohjaajia sekä lehdistöäkin paikalle kutsuttiin. Ensi-illassa tarjottiin pientä naposteltavaa sekä The lyhytelokuva ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle.
Tyttärien kanssa sovittiin myös, että lyhytelokuva laitetaan kiertoon nuorisotaloille.
Tää on nuorten juttu
Projektin tarkoitus oli opettaa nuorille, kuinka sitoutua johonkin asiaan intensiivisesti alusta loppuun saakka. Tarkoitus oli myös tarjota mielenkiintoista tekemistä syksyn ajan. Tavoite taisi toteutua, ainakin hauskaa oli ja tyttärien kärsivällisyys kasvoi.
Ohjaajana voi olla hyvin ylpeä tyttärien panostuksesta ja lopputuloksesta. Myös tyttöjen me- henki kasvoi.
- Oli kivaa, mutta välillä ärsytti, kun oli paljon koko hommelia, Saara huomauttaa.
Vaikka välillä tuntui, että ei huvita ja tehdään asiat joku toinen kerta, pienellä peppuun potkimisella ja keskustelulla asiat saatiin taas sujumaan. Ohjaajana voi olla hyvin ylpeä tyttärien panostuksesta ja lopputuloksesta.
Nuorten Aatemian tukemissa projekteissa keskeisintä on, että nuoret itse suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat projektinsa. Aikuisen tehtävä on tukea.
- Oli se kiva juttu, koska sai itse tehdä ja päättää, mitä teki, Eve kiteyttää.
teksti ja kuva: Sanna Vänttinen
Artikkeli on julkaistu Irti Huumeista ry:n lehdessä 2005.
|