Toimenpide-ehdotus ja raportti on laadittu osana Nuorten Akatemian Nuorten tukeminen peruskoulun siirtymävaiheissa -hanketta, joka on Raha-automaatti-yhdistyksen rahoittama.

 

Hankkeessa tuotettua materiaalia kannattaa hyödyntää koulun käytäntöjen kehittämisessä, erityisesti 7.-luokkalaisten ohjauksessa.

 

Toimenpide-ehdotus on luettavissa alla.

 

 

 

Kouluissa tehdään tavoitteellinen vuosisuunnitelma uusien
7.-luokkalaisten sosiaalisten suhteiden tukemiseksi. Suunnitelman tekoon osallistuvat sekä koulun henkilökunta, vanhemmat että muut koulun ulkopuoliset tahot, ja suunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti.

 

Kasvatusvastuun jakaminen tarkoittaa yhteistyötä ja vuoropuhelua niin koulun sisäisten kuin ulkopuolisten kasvatustyötä tekevien tahojen kesken. Koulun oppilashuoltoryhmän tapaamiseen kannattaa kutsua kouluhenkilökunnan ulkopuolisia ihmisiä, kuten nuorisotyöntekijä, kun vuosisuunnitelmaa tehdään.

 

Ryhmässä tulisi

 

a) kiinnittää riittävästi huomiota siirtymävaiheen problematiikkaan ja siihen, miten aikuiset voivat tukea nuorten koulupolkua.

 

b) laatia 7.-luokkalaisten tukemiseksi konkreettiset tavoitteet ja suunnitelma miten näihin tavoitteisiin vastataan.

 

Ryhmän vetovastuuta on järkevää kierrättää, jotta kukaan ryhmän jäsenistä ei kuormitu liikaa. Samalla saattaa myös syntyä hyviä uusia tapoja toimia. Lisäksi ehdotamme, että nuorisotyöntekijä olisi osa koulun arkea tukemassa opettajia, kohtaamassa nuoria ja luomassa yhteistyöverkostoja koulun ulkopuolelle.

 

 

 

 

 

Seiskaluokkaa aloitettaessa opettajien tärkeimpänä tehtävänä on tukea nuoria ja kannustaa heitä avoimeen vuorovaikutukseen ja ryhmään sitoutumiseen, jotta ryhmästä tulee turvallinen.

 

Ryhmää tekevät turvalliseksi muun muassa sen jäsenten välinen avoin vuorovaikutus ja luottamus toisiin. Turvallinen ryhmä tukee kaikkien osapuolten oppimista ja kehitystä. Vastuu hyväntahtoisen, avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisesta kuuluu ryhmän kaikille osapuolille.

 

Luokkaryhmän kesken voidaan tehdä Luokkahenkisopimus (pdf), jolla kaikki sitoutuvat edistämään ryhmän turvallisuutta.

 

Ryhmäyttäminen on olennainen osa turvallisen ryhmän rakentumista, jonka suunnittelu ja toteutus kannattaa tehdä yhdessä nuorten kanssa. Yksittäiset ryhmäytymispäivät ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi aihetta on hyvä palautella mieleen pitkin lukuvuotta.

 

Ensisijaisen tärkeää turvallisen ryhmän rakentamisessa on kuunnella nuoria ja kunnioittaa heidän mielipiteitään. Usein aikuisen roolina on olla nuorten ryhmissä taustatukijana, mutta on hyvä muistaa, että aikuisella on suuri vaikutus ryhmässä vallitsevaan tunnelmaan.

 

Etenkin uuden ryhmän alkaessa vastuu ryhmän sosiaalisten suhteiden muodostumisesta on opettajalla. Esimerkiksi vaihtuva pari- ja pienryhmätyöskentely on hyvä tapa tukea tutustumista.

 

Miksi ryhmän turvallisuuteen kannattaa panostaa? (pdf)

 

 

 

 

 

Keskeisintä on kannustaa nuoria aktiivisuuteen ja omaan toimintaan. Ottakaa nuoret mukaan sekä harrastus- ja kerhotoiminnan suunnitteluun että toteuttamiseen. Harrastuksissa opitut tiedot ja taidot kehittävät elämänhallintataitoja ja tarjoavat tärkeitä sosiaalisia kontakteja sekä vertaisiin että aikuisiin.

 

Sekä informaalia että nonformaalia oppimista on tärkeää tunnistaa ja arvostaa myös koulussa. Muun muassa harrastuksissa nuoret oppivat monenlaisia elämänhallintataitoja ja saavat onnistumisen kokemuksia. Tämän lisäksi mielekäs tekeminen motivoi oppilaita ja parantaa kouluviihtyvyyttä.

 

Kerhot ovat korvaamattomia myös yläkouluissa ja niitä voi toteuttaa monin eri tavoin. Esimerkiksi työpajat, jotka eivät sido pitkiksi ajanjaksoiksi ja joissa on vaihtuva teema, voivat olla nuorille mielekkäitä. Keskeisintä on kuitenkin ottaa nuoret mukaan kerhotoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

 

Ehdotamme, että koulun yhteydessä tapahtuvasta harrastamisesta ja aktiivisuudesta saa todistuksen / kirjallisen tunnustuksen. Niin ikään koulun ulkopuolella tapahtuvaa harrastamista ja aktiivisuutta on tärkeää tukea ja arvostaa.

 

 

 

 

Alakoulusta yläkouluun siirtyminen edustaa nuoren elämässä suurta muutosta, johon liittyy niin sosiaalisten suhteiden kuin fyysisen ympäristönkin muutoksia. Siirtymien ja muutoksien läpikäymisessä korostuvat erilaiset elämänhallintataidot.

 

Elämänhallintaan liittyviä taitoja opitaan vuorovaikutuksessa sekä nuorten omassa toiminnassa, esimerkiksi harrastuksissa. Elämänhallintataitojen kehittyminen vaatii aikuisen tukea ja välittämistä.

 

On tärkeää, että koulussa huomioidaan nuorten elämässä tapahtuvia muutoksia ja niiden synnyttämiin tarpeisiin pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin. Näin ollen myös yhteiskunnan koululle asettamiin tavoitteisiin pystytään jatkossa vastaamaan.

 

Lue Nuorten tukeminen peruskoulun siirtymävaiheissa -hankkeen jatko-osan raportti (pdf)

 

Toimenpide-ehdotus tulostettavaksi (pdf)

  

Toimenpide-ehdotusta suosittelevat: