Nuoren kehitys

 

 

Nuoruusiän kehitystehtäviin kuuluu identiteetin muokkaaminen, ikätovereiden merkityksen kasvaminen ja vanhemmista irrottautuminen. On tärkeä muistaa, että nuoruus ei ole vain välivaihe lapsuuden ja aikuisuuden välissä, vaan itsessään merkityksellinen osa ihmisen elämää.

 

Tärkeimpiä nuoren ja vanhemman väliseen suhteeseen sisältyviä asioita ovat hyväksytyksi tuleminen, keskusteluyhteys, jatkuvuus ja pysyvyys. Nuoren on voitava varmistua siitä, että vanhempiin voi luottaa. Tämä merkitsee myös rajoja ja mahdollisuutta testata niitä. Rajat eivät tarkoita kieltoja ja rangaistuksia. Rajat ovat viesti huolenpidosta; niiden puitteissa nuori voi kokea olonsa turvalliseksi. Turvaa nuorelle luovat perheen yhteiset rutiinit, tavat ja sopimukset – vaikka hän niitä vastustaakin. Rajoista on tärkeä keskustella ja niitä tulee ”tarkistaa” nuoren kehityksen edetessä. Nuorella täytyy olla mahdollisuus käsitellä kaikenlaisia tunteita ilman hylätyksi tulemisen pelkoa.

 

www.mll.fi 

www.murkunkanssa.fi

www.mielenterveysseura.fi

 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainpuhelin 0600 12 277
ti klo 10 - 13 ja 17 - 20, ke klo 10 - 13, to klo 14 - 20 (0,08e/min+pvm)

 

Temperamentilla tarkoitetaan ihmiselle tyypillistä yksilöllistä käyttäytymis- tai reagoimistyyliä, joka erottaa hänet muista. Temperamentti selittää, miksi saman perheen lapset ovat erilaisia, samasta kasvatuksesta ja samasta kasvuympäristöstä huolimatta, ja miksi samanlaiset kasvatusmetodit tehoavat lapsiin eri tavoin. Temperamenttipiirteitä ovat esimerkiksi aktiivisuus, sosiaalisuus, emotionaalisuus, taipumus ärtyvyyteen ja mielipahaan, joustavuus uusissa tilanteissa, sopeutumisen vaikeus tai helppous ja tapa keskittyä asioihin. Temperamentista johtuvien yksilöllisten erojen tiedostaminen auttaa ymmärtämään ja huomioimaan erilaisuutta.

 

Lue lisää: Keltikangas-Järvinen, L. (WSOY 2006) Temperamentti ja Koulumenestys.

 

Murrosiässä vertaisryhmän, eli suunnilleen samanikäisten ja samassa kehitysvaiheessa olevien, merkitys korostuu. Vertaisten parissa nuori tuntee kuuluvansa johonkin, saa kokea läheisyyttä ja kumppanuutta. Toisilta saadun palautteen avulla nuori rakentaa käsitystä itsestään. Hyvät aikuissuhteet toimivat kasvualustana vertaissuhteille, mutta eivät voi korvata niitä. Ongelmat vertaissuhteissa, kuten kiusatuksi tuleminen tai kiusaajana toimiminen saattavat vaikuttaa nuoren kehitykseen haitallisesti. Siksi kiusaamiseen on tärkeä puuttua välittömästi. Vanhemmat voivat tukea lapsen yhteyttä muihin samanikäisiin tukemalla nuorten harrastamista, yhdessä tekemistä ja olemista. On tärkeä luoda nuorelle mahdollisuuksia viettää aikaa kavereiden kanssa myös kotona.

 

Lue lisää: Salmivalli, C. (Ps-Kustannus 2005). Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys.

 

Harrastus- ja vapaa-ajantoiminta tarjoaa nuorelle mahdollisuuden onnistumisen kokemuksiin, vertaissuhteiden luomiseen ja monenlaiseen oppimiseen.  Harrastuksissa opitaan yhteistyötaitoja, tavoitteellisuutta, vastuunottoa, sopeutumiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Mielekkäässä vapaa-ajantoiminnassa nuori saa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.

 

 

Tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi koulu on vertaissuhteiden ja minäkäsityksen keskeinen rakennuspaikka. Jos koulunkäynnissä ilmenee ongelmia, niihin on tärkeä puuttua mahdollisimman pian. Oppimisvaikeudet eivät ole oppimisen este; jokainen voi löytää oman tapansa oppia. Nuoren tukemisessa koulun ja kodin yhteistyöllä on keskeinen merkitys. Vanhempien tärkein tehtävä on kannustaa ja rohkaista; nuori tarvitsee myönteistä palautetta ja mahdollisuutta kertoa ajatuksistaan, kokemuksistaan ja tunteistaan.

www.erilaistenoppijoidenliitto.fi

www.vanhempainliitto.fi

 

Vanhemmat vaikuttavat esimerkillään ja luomalla perheen yhteisiä terveellisiä elämäntapoja. Myös tv:n pelien ja internetin käytön kohtuullisuus ovat vanhempien valvontaan kuuluvia asioita. Selkeät pelisäännöt luodaan yhdessä keskustellen.

 

nettiopas nuorten kanssa toimiville aikuisille
www.health.fi