Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Avoimesti rahasta

Teksti: Siiri Häyrinen, Kallion lukio

#TarkkaFyrkka-hanke on Nuorten Akatemian asiakkuuspäällikön Katja Mannerströmin, projektikoordinaattori Anni Helisteen ja Suomen Asiakastiedon Heikki Ruposen vetämä hanke. Hankkeen tarkoituksena on laittaa nuoret pohtimaan, miten maksuhäiriömerkinnöiltä voi välttyä ja mikä johtaa rahattomuuteen. Onko köyhyys yksilön vai yhteiskunnan vika? Rahasta pitäisi voida puhua avoimesti, ilman häpeää.

#TarkkaFyrkka-hanketta on vedetty muun muassa Kirkkonummella Omnia-ammattiopistossa ja Helsingissä siviilipalvelusryhmässä. Tunteet ovat vahvasti pinnassa rahakeskustelussa. “Lähihoitajien kanssa keskustellessa huomasi, että raha-asiat olivat monille tosi omakohtaisia. Eräs opiskelija kertoi asuvansa laitoksessa, eikä kukaan auta häntä raha-asioissa.”

Siviilipalveluskeskuksessa huolet taas verhottiin huumoriin, mikä oli tosin paljastavaa. “Vitsiksi heittäminen on aika normaali reaktio silloin, kun haluaa peitellä ja vältellä ongelmia”, Mannerström kertoo.

Mannerström on huomannut pajoja vetäessään, että köyhemmät ihmiset puhuvat yleisesti avoimemmin ja enemmän rahasta. Ihmiset, jotka eivät ole niin hyvistä lähtökohdista, kokevat raha-asiat itselleen tärkeämmiksi. Toisin taas hyvätuloiset ihmiset puolestaan kokevat, ettei asia ole heille tärkeä tai ajankohtainen. “Ei tää asia kuulu mulle”, Mannerström luonnehtii reaktioita. “Eräs tyyppi siviilipalveluskeskuksessa sanoi, että hänelle ei tule koskaan rahaongelmia, ei vain tule. Pidetään itsestäänselvyytenä, että ei koskaan tule mielenterveysongelmia tai muuten sairastu, menetä työpaikkaansa tai joudu keskeyttämään opintojaan. Ehkä sellaisten ihmisten näkökulmasta, joiden toimeentulo on niin varma esimerkiksi perinnön vuoksi rahakeskustelu on vain tylsä aihe.”

Vähävaraiset ihmiset puhuvat rahasta enemmän

Ihmisen sosioekonominen asema vaikuttaa siihen, miten rahaan suhtaudutaan. Pajassa pohdittiin, pitäisikö kaverille lainata rahaa, jos hän on rahavaikeuksissa. Vähävaraiset ihmiset olivat yleisesti sitä mieltä, että kaveria on autettava.
Paremmin toimeentulevat taas olivat sitä mieltä, että ehdottomasti ei. Kokevatko nuoret sosioekonomisen asemansa osana identiteettiään? “Minusta tuntuu, että työväenluokkaiset eivät yleensä identifioi itseään työväenluokkaisiksi. He vain ajattelevat olevansa tavallisia. Mikäli ihminen taas on poikkeuksellisen yläluokkainen, hän usein korostaa varakkuuttaan esimerkiksi vaatetuksellaan.”

Kalliita lainoja

Mikä ylipäänsä ajaa nuoret rahavaikeuksiin? Mannerström näkee aiheen rakenteellisena. “Mielestäni pääkaupunkiseudulla asuminen on aivan liian kallista. Vaikka tienaisi kohtuullisen hyvin, menee silti pääkaupunkilaiselta suuri osa palkasta asumiseen. Lisäksi tämä meidän kulutusyhteiskunta on ajanut nuoret ottamaan pikavippejä ja muita lainoja, joissa on älyttömät korot. Nuoret kokevat ulkopuolisuuden tunnetta, jos eivät omista 700 euron puhelinta, vaikka opintotuki nuorilla on 250 euroa.”

“Minusta kouluissa pitäisi antaa enemmän käytännön elämän opastusta raha-asioihin. Oletetaan, että nuoret saavat tiedon kotoa, mutta aina ei näin ole. Raha on myös yhteiskunnassamme edelleen suuri tabu, eikä kotona välttämättä puhuta varallisuudesta. Asiaan olisi hyvä saada muutos.”

Riitoja vai rakentavaa dialogia?

Ristiriitoja #TarkkaFyrkka-hankkeen pajoissa ei yleisesti tule. Ihmiset ovat jakautuneet hyvin paljon alueittain oman varakkuutensa mukaan, joten Mannerström kokee, että dialogia köyhien ja rikkaiden välillä ei juuri synny. Minkälaista olisi jos eri varallisuusluokista olevat ihmiset käsittelisivät yhdessä raha-asioita? Olisi varmasti mielenkiintoista ja kehittävää, jos eri sosioekonomisista taustoista olevat ihmiset kohtaisivat. Kaiken hyvän dialogin pohjana on se, että ihmiset tutustuvat toisiinsa yksilöinä. Raha-asioista puhumista ei tarvitsisi hävetä, ja se on tämän meidän hankkeenkin ideana.

 

Juttu on toteutettu osana Kallion lukion Media 2 -kurssia syksyllä 2019.

Avoimesti rahasta

Avoimesti rahasta

Teksti: Siiri Häyrinen, Kallion lukio

#TarkkaFyrkka-hanke on Nuorten Akatemian asiakkuuspäällikön Katja Mannerströmin, projektikoordinaattori Anni Helisteen ja Suomen Asiakastiedon Heikki Ruposen vetämä hanke. Hankkeen tarkoituksena on laittaa nuoret pohtimaan, miten maksuhäiriömerkinnöiltä voi välttyä ja mikä johtaa rahattomuuteen. Onko köyhyys yksilön vai yhteiskunnan vika? Rahasta pitäisi voida puhua avoimesti, ilman häpeää.

#TarkkaFyrkka-hanketta on vedetty muun muassa Kirkkonummella Omnia-ammattiopistossa ja Helsingissä siviilipalvelusryhmässä. Tunteet ovat vahvasti pinnassa rahakeskustelussa. “Lähihoitajien kanssa keskustellessa huomasi, että raha-asiat olivat monille tosi omakohtaisia. Eräs opiskelija kertoi asuvansa laitoksessa, eikä kukaan auta häntä raha-asioissa.”

Siviilipalveluskeskuksessa huolet taas verhottiin huumoriin, mikä oli tosin paljastavaa. “Vitsiksi heittäminen on aika normaali reaktio silloin, kun haluaa peitellä ja vältellä ongelmia”, Mannerström kertoo.

Mannerström on huomannut pajoja vetäessään, että köyhemmät ihmiset puhuvat yleisesti avoimemmin ja enemmän rahasta. Ihmiset, jotka eivät ole niin hyvistä lähtökohdista, kokevat raha-asiat itselleen tärkeämmiksi. Toisin taas hyvätuloiset ihmiset puolestaan kokevat, ettei asia ole heille tärkeä tai ajankohtainen. “Ei tää asia kuulu mulle”, Mannerström luonnehtii reaktioita. “Eräs tyyppi siviilipalveluskeskuksessa sanoi, että hänelle ei tule koskaan rahaongelmia, ei vain tule. Pidetään itsestäänselvyytenä, että ei koskaan tule mielenterveysongelmia tai muuten sairastu, menetä työpaikkaansa tai joudu keskeyttämään opintojaan. Ehkä sellaisten ihmisten näkökulmasta, joiden toimeentulo on niin varma esimerkiksi perinnön vuoksi rahakeskustelu on vain tylsä aihe.”

Vähävaraiset ihmiset puhuvat rahasta enemmän

Ihmisen sosioekonominen asema vaikuttaa siihen, miten rahaan suhtaudutaan. Pajassa pohdittiin, pitäisikö kaverille lainata rahaa, jos hän on rahavaikeuksissa. Vähävaraiset ihmiset olivat yleisesti sitä mieltä, että kaveria on autettava.
Paremmin toimeentulevat taas olivat sitä mieltä, että ehdottomasti ei. Kokevatko nuoret sosioekonomisen asemansa osana identiteettiään? “Minusta tuntuu, että työväenluokkaiset eivät yleensä identifioi itseään työväenluokkaisiksi. He vain ajattelevat olevansa tavallisia. Mikäli ihminen taas on poikkeuksellisen yläluokkainen, hän usein korostaa varakkuuttaan esimerkiksi vaatetuksellaan.”

Kalliita lainoja

Mikä ylipäänsä ajaa nuoret rahavaikeuksiin? Mannerström näkee aiheen rakenteellisena. “Mielestäni pääkaupunkiseudulla asuminen on aivan liian kallista. Vaikka tienaisi kohtuullisen hyvin, menee silti pääkaupunkilaiselta suuri osa palkasta asumiseen. Lisäksi tämä meidän kulutusyhteiskunta on ajanut nuoret ottamaan pikavippejä ja muita lainoja, joissa on älyttömät korot. Nuoret kokevat ulkopuolisuuden tunnetta, jos eivät omista 700 euron puhelinta, vaikka opintotuki nuorilla on 250 euroa.”

“Minusta kouluissa pitäisi antaa enemmän käytännön elämän opastusta raha-asioihin. Oletetaan, että nuoret saavat tiedon kotoa, mutta aina ei näin ole. Raha on myös yhteiskunnassamme edelleen suuri tabu, eikä kotona välttämättä puhuta varallisuudesta. Asiaan olisi hyvä saada muutos.”

Riitoja vai rakentavaa dialogia?

Ristiriitoja #TarkkaFyrkka-hankkeen pajoissa ei yleisesti tule. Ihmiset ovat jakautuneet hyvin paljon alueittain oman varakkuutensa mukaan, joten Mannerström kokee, että dialogia köyhien ja rikkaiden välillä ei juuri synny. Minkälaista olisi jos eri varallisuusluokista olevat ihmiset käsittelisivät yhdessä raha-asioita? Olisi varmasti mielenkiintoista ja kehittävää, jos eri sosioekonomisista taustoista olevat ihmiset kohtaisivat. Kaiken hyvän dialogin pohjana on se, että ihmiset tutustuvat toisiinsa yksilöinä. Raha-asioista puhumista ei tarvitsisi hävetä, ja se on tämän meidän hankkeenkin ideana.

 

Juttu on toteutettu osana Kallion lukion Media 2 -kurssia syksyllä 2019.