Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Nuoret yhteisen maailman rakentajina

Nykynuoret kasvavat globaalissa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Vuoden 2018 Nuorisobarometrini perusteella 87 prosenttia vastaajista koki itsensä eurooppalaiseksi ja jopa 81 prosenttia ainakin jonkin verran maailmankansalaiseksi. Samaistuminen useammalle tasolle, kuten paikalliselle, alueelliselle ja globaalille, on luonnollista eivätkä eri ulottuvuudet sulje toisiaan pois. Nuoria kannustetaan liikkuvuuteen monenlaisilla ohjelmilla, matkailun ja reppureissaamisen ajatellaan kuuluvan nuoruuden elämänvaiheeseen ja kielten osaamista tunnutaan pitävän nuorten kohdalla lähes itsestäänselvyytenä. 

Esimerkiksi lukion uudessa opetussuunnitelmassa ja ylipäänsä globaalikasvatuksessa korostetaan kasvamista aktiiviseen maailmankansalaisuuteen. Mutta mitä maailmankansalaisuudella oikeastaan tarkoitetaanKansalaisyhteiskunnan tutkimusportaaliniii mukaan käsite yhdistetään muun muassa usein yksilötasolla ympäröivään maailmaan linkittyvään identiteettiin, kosmopoliittiseen orientaatioon ja haluun kohdata sekä samalla reflektoida kulttuurista erilaisuutta.

Maailmankansalaisuus on globaalia vastuuta, oikeudenmukaisuutta ja ymmärrystä näiden ulottumisesta globaalin lisäksi paikalliselle tasolle.  Siihen liittyy erottamattomasti myös käsitys ihmisten yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Aktiivinen maailmankansalainen on kriittinen ajattelija, joka välittää, kantaa vastuuta ja vaikuttaa. Oletettavasti Nuorisobarometria varten haastateltujen 15–29-vuotiaiden tai ylipäänsä nuorten ajatukset maailmankansalaisuudesta ovat keskenään kirjavia eivätkä välttämättä yksiselitteisesti vastaa tutkijoiden näkemyksiä. Korkean samaistumisprosentin voinee joka tapauksessa todeta avaavan hieman nykynuorten ajatusmaailmaa, vaikka tutkimus ei siis suoraan kerro, miten vastaajat itse käsittävät maailmankansalaisuuden.  

Nuorista halutaan kasvattaa maailmankansalaisia ja ilmeisesti useimmat heistä tuntevatkin jo itsensä sellaisiksi. Samassa vuoden 2018 Nuorisobarometrissä nimittäin todetaan nuorten kiinnostuksen vaikuttamiseen ja politiikkaan olevan ennätystasolla ja nuorten haluavan eväitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseenOmassa lähiympäristössä nuorille usein löytyy monenlaisia mahdollisuuksia ja vaikuttamisen paikkoja, esimerkiksi nuorisovaltuustoissa ja oppilaskunnissa. Se onkin tärkeää, mutta onko nuorille tarjolla riittävästi yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja vaikuttamisen paikkoja, joissa he voisivat aktiivisesti käyttää maailmankansalaisen taitojaan?

Maailmankansalaisena voi toki toimia myös olemalla aktiivinen vain omassa lähiympäristössään, mutta maailmankansalaisen taidot ulottuvat laajemmalle. Lisäksi lähiympäristönkin toimintamahdollisuudet tuntuvat saavuttavan nuoret hyvin vaihtelevasti. Tieto olemassa olevista vaihtoehdoista kansallisella tai kansainvälisellä areenalla tavoittaa nuoret vielä huonommin, jos ollenkaan, eikä kaikille yhdenvertaisia vaihtoehtoja liikaa muutenkaan ole. Esimerkiksi tarkastellessa nuorten äänestysintoa eurovaaleissa, on alhaisen äänestysinnon todettu juontuvan nuorten kokemuksesta vaikuttamismahdollisuuksien puutteesta, ei suinkaan siitä, etteikö nuoria kiinnostaisiiv. Asiat esitetään usein lisäksi mutkikkaampina kuin tarpeellista, mikä syö tarpeettomasti luottamusta omiin kykyihin toimia itselle tärkeiden asioiden puolesta .  

Vaikka nuoruus on omalla tavallaan erityislaatuista aikaa, eivät nuoret ole mikään irrallinen passiivinen ryhmä, josta yhtäkkiä yhteiskunnan hyväksynnän jälkeen tulee aktiivisia aikuisia ja toimijoita. Ei ole tarkoituksenmukaista vain kasvattaa niin kutsuttuja maailmankansalaisia, jos ei samalla luoda riittävästi nuorten toiveiden mukaisia ja saavutettavia vaikuttamismahdollisuuksia myös omaa lähiympäristöä laajemmin. Mahdollisuuksista on myös muistettava aktiivisesti kertoa eteenpäin. Nuorten maailmankansalaisten tulee tietää, missä ja miten voivat oppimiaan taitoja käyttää, vahvistaa tunnettaan ja ymmärrystään maailmankansalaisuudesta edelleen ja kokea saavansa vaikuttaa yhteisen maailman rakentamiseen monella tasolla. 

Kirjoittaja Sanna Lindgren oli Nuorten Akatemian syksyn 2020 korkeakouluharjoittelija. Lindgren myös toimii ja on toiminut kouluvierailijana Globaalit pelirakentajat– hankkeessa.

Nuoret yhteisen maailman rakentajina

Nuoret yhteisen maailman rakentajina

Nykynuoret kasvavat globaalissa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Vuoden 2018 Nuorisobarometrini perusteella 87 prosenttia vastaajista koki itsensä eurooppalaiseksi ja jopa 81 prosenttia ainakin jonkin verran maailmankansalaiseksi. Samaistuminen useammalle tasolle, kuten paikalliselle, alueelliselle ja globaalille, on luonnollista eivätkä eri ulottuvuudet sulje toisiaan pois. Nuoria kannustetaan liikkuvuuteen monenlaisilla ohjelmilla, matkailun ja reppureissaamisen ajatellaan kuuluvan nuoruuden elämänvaiheeseen ja kielten osaamista tunnutaan pitävän nuorten kohdalla lähes itsestäänselvyytenä. 

Esimerkiksi lukion uudessa opetussuunnitelmassa ja ylipäänsä globaalikasvatuksessa korostetaan kasvamista aktiiviseen maailmankansalaisuuteen. Mutta mitä maailmankansalaisuudella oikeastaan tarkoitetaanKansalaisyhteiskunnan tutkimusportaaliniii mukaan käsite yhdistetään muun muassa usein yksilötasolla ympäröivään maailmaan linkittyvään identiteettiin, kosmopoliittiseen orientaatioon ja haluun kohdata sekä samalla reflektoida kulttuurista erilaisuutta.

Maailmankansalaisuus on globaalia vastuuta, oikeudenmukaisuutta ja ymmärrystä näiden ulottumisesta globaalin lisäksi paikalliselle tasolle.  Siihen liittyy erottamattomasti myös käsitys ihmisten yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Aktiivinen maailmankansalainen on kriittinen ajattelija, joka välittää, kantaa vastuuta ja vaikuttaa. Oletettavasti Nuorisobarometria varten haastateltujen 15–29-vuotiaiden tai ylipäänsä nuorten ajatukset maailmankansalaisuudesta ovat keskenään kirjavia eivätkä välttämättä yksiselitteisesti vastaa tutkijoiden näkemyksiä. Korkean samaistumisprosentin voinee joka tapauksessa todeta avaavan hieman nykynuorten ajatusmaailmaa, vaikka tutkimus ei siis suoraan kerro, miten vastaajat itse käsittävät maailmankansalaisuuden.  

Nuorista halutaan kasvattaa maailmankansalaisia ja ilmeisesti useimmat heistä tuntevatkin jo itsensä sellaisiksi. Samassa vuoden 2018 Nuorisobarometrissä nimittäin todetaan nuorten kiinnostuksen vaikuttamiseen ja politiikkaan olevan ennätystasolla ja nuorten haluavan eväitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseenOmassa lähiympäristössä nuorille usein löytyy monenlaisia mahdollisuuksia ja vaikuttamisen paikkoja, esimerkiksi nuorisovaltuustoissa ja oppilaskunnissa. Se onkin tärkeää, mutta onko nuorille tarjolla riittävästi yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja vaikuttamisen paikkoja, joissa he voisivat aktiivisesti käyttää maailmankansalaisen taitojaan?

Maailmankansalaisena voi toki toimia myös olemalla aktiivinen vain omassa lähiympäristössään, mutta maailmankansalaisen taidot ulottuvat laajemmalle. Lisäksi lähiympäristönkin toimintamahdollisuudet tuntuvat saavuttavan nuoret hyvin vaihtelevasti. Tieto olemassa olevista vaihtoehdoista kansallisella tai kansainvälisellä areenalla tavoittaa nuoret vielä huonommin, jos ollenkaan, eikä kaikille yhdenvertaisia vaihtoehtoja liikaa muutenkaan ole. Esimerkiksi tarkastellessa nuorten äänestysintoa eurovaaleissa, on alhaisen äänestysinnon todettu juontuvan nuorten kokemuksesta vaikuttamismahdollisuuksien puutteesta, ei suinkaan siitä, etteikö nuoria kiinnostaisiiv. Asiat esitetään usein lisäksi mutkikkaampina kuin tarpeellista, mikä syö tarpeettomasti luottamusta omiin kykyihin toimia itselle tärkeiden asioiden puolesta .  

Vaikka nuoruus on omalla tavallaan erityislaatuista aikaa, eivät nuoret ole mikään irrallinen passiivinen ryhmä, josta yhtäkkiä yhteiskunnan hyväksynnän jälkeen tulee aktiivisia aikuisia ja toimijoita. Ei ole tarkoituksenmukaista vain kasvattaa niin kutsuttuja maailmankansalaisia, jos ei samalla luoda riittävästi nuorten toiveiden mukaisia ja saavutettavia vaikuttamismahdollisuuksia myös omaa lähiympäristöä laajemmin. Mahdollisuuksista on myös muistettava aktiivisesti kertoa eteenpäin. Nuorten maailmankansalaisten tulee tietää, missä ja miten voivat oppimiaan taitoja käyttää, vahvistaa tunnettaan ja ymmärrystään maailmankansalaisuudesta edelleen ja kokea saavansa vaikuttaa yhteisen maailman rakentamiseen monella tasolla. 

Kirjoittaja Sanna Lindgren oli Nuorten Akatemian syksyn 2020 korkeakouluharjoittelija. Lindgren myös toimii ja on toiminut kouluvierailijana Globaalit pelirakentajat– hankkeessa.