Mahdollisuuksia nuorten kanssa toimimiseen.
Päivätyössäni kansanedustajana seuraan monessa yhteydessä asioita, jotka liittyvät läheisesti ja ... Lue lisää
Aloitamme Suomi 100 vuotta -juhlavuoden kunniaksi kirjoittamaan blogia toiminnastamme. Tavoitteena ... Lue lisää
Päivätyössäni kansanedustajana seuraan monessa yhteydessä asioita, jotka liittyvät läheisesti ja monella tavalla nuoriin. Oikeastaan kaikkea tekemääni voi hyvinkin ajatella tulevaisuuden ja nuorison kautta.
Esimerkiksi sivistysvaliokunnan jäsenenä minulle kuuluvat nuoriso-asioiden lisäksi koulutus-, kulttuuri- ja liikunta-asiat – kaikki kysymyksiä, jotka koskettavat nuoria päivittäin. Ympäristövaliokunnassa sen sijaan katse on vahvasti tulevaisuudessa: millaisen Suomen ja maailman jätämme seuraaville sukupolville? Onko päätöksentekomme kestävää? Minulla on myös kehityspoliittisia luottamustehtäviä, joiden tiimoilta olen tutustunut lasten ja nuorten asioihin hyvin erilaisissa ympäristöissä, myös siis Suomen ulkopuolella.
Työni puolesta olen viime aikoina matkustanut paljon ja siten päässyt tutustumaan nuorten elämään, ajatuksiin ja tulevaisuuden toiveisiin eri puolella maailmaa.
Sivistysvaliokunnan kanssa suuntasimme Sveitsiin tutustumaan ja oppimaan nuoriso-ja koulutusjärjestelmistä maassa, jonka nuorisotyöttömyysluvut ovat erittäin alhaisia. Kokemukset ovat olleet tärkeitä nyt, kun Suomessa tehdään toisen asteen koulutukseen suurimpia uudistuksia vuosikymmeniin.
Johdin delegaatiota Demo Finlandin koulutusmatkalla Sri Lankaan, jossa järjestimme kolmipäiväisen workshopin paikallisten nuorisopoliitikkojen kanssa. Matkan tarkoituksena oli vahvistaa demokratiakehitystä ja ennen kaikkea nuorten osallistumismahdollisuuksia.
Syksyllä matkasin myös Kenian Nairobiin kansainväliseen kehityskokoukseen Suomen edustajana. Kokouksen yhtenä painopisteenä oli niinikään nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja toimijaryhmien voimaannuttaminen.
Nyt tammikuussa olin YK-liiton järjestämällä matkalla Jordaniassa. Vierailimme siellä lähi-idän suurimmalla pakolaisleirillä. Leirillä asuu 80 000 syyrialaista, joista yli puolet on alle 24-vuotiaita nuoria. Leirin olosuhteet ovat yksinkertaiset, mutta mahdollistavat selviytymisen; katto pään päällä ja vettä, ruokaa ja sähköä saatavilla edes jonkin verran. Perustarpeiden täytyttyä on kuitenkin aivan keskeistä saada mielekästä sisältöä päiviin – myös pakolaisleirillä.
Vaikutukset ovat kauaskantoiset, kun pystytään ehkäisemään turhautumista, tylsistymistä ja katkeruutta ja toisaalta tarjoamaan onnistumisen ja oppimisen elämyksiä ja jotakin omaa, itselle tärkeää tekemistä.
Nyt parhaillaan on vietetty Suomi100-juhlavuoden hengessä Kansanedustajat kouluissa -teemaviikkoa, jonka puitteissa olen käynyt kouluissa puhumassa ja vastaamassa koululaisten kysymyksiin. On ollut tärkeää huomata, että samat asiat mietityttävät ja huolestuttavat nuoria ympäri maailman.
Koulutusmahdollisuudet, työttömyys, epätasa-arvo, maailman levottomuus sekä huoli ympäristön saastumisesta ja ilmastonmuutoksesta ovat universaaleja kysymyksiä nuorille. Mielekkään tekemisen puute, vaihtoehtojen vähyys ja epävarmalta vaikuttava tulevaisuus voivat johtaa näköalattomuuteen kaikkialla maailmassa.
Täysin samat teemat toistuvat keskusteluissa niin korkean nuorisotyöttömyyden hyvinvointivaltio Suomessa, matalan nuorisotyöttömyyden Sveitsissä, kuin sisällissodan runtelemassa Sri Lankassa, vasta kehittymässä olevassa Keniassa tai pakolaisleiriolosuhteissa Syyrian rajalla.
Kaikkialla maailmassa lapset ja nuoret tarvitsevat toivoa tulevasta ja mielekästä sisältöä arkeensa. Olosuhteista ja ympäristöstä riippumatta nuoret kaipaavat kokemuksia siitä, että elämässä pääsee eteenpäin ja että on mahdollista löytää suunta, jota kohti kulkea.
Siksi täällä Suomessakin meidän tulisi varmistaa, että jokainen voi kokea olevansa hyvä jossain. Että jokainen löytää paikkansa koulussa ja saa suoritettua jonkin tutkinnon. Meidän pitää myös huolehtia, että sillä tutkinnolla on saatavissa muutakin kuin paikka kortistossa.
Mielestäni jokaisen lapsen ja nuoren pitää saada myös harrastaa, kokea onnistumisen elämyksiä ja luoda tärkeitä sosiaalisia suhteita myös vapaa-ajallaan. Lasten ja nuorten on päästävä aikaisempaa vahvemmin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja heidän on voitava myös vaikuttaa.
Tämä kaikki meidän on lisäksi tehtävä kestävällä tavalla, jotta nuorille jää elinkelpoinen maapallo elettäväksi.
Saara-Sofia Sirén
Nuorten Akatemian puheenjohtaja
Päivätyössäni kansanedustajana seuraan monessa yhteydessä asioita, jotka liittyvät läheisesti ja monella tavalla nuoriin. Oikeastaan kaikkea tekemääni voi hyvinkin ajatella tulevaisuuden ja nuorison kautta.
Esimerkiksi sivistysvaliokunnan jäsenenä minulle kuuluvat nuoriso-asioiden lisäksi koulutus-, kulttuuri- ja liikunta-asiat – kaikki kysymyksiä, jotka koskettavat nuoria päivittäin. Ympäristövaliokunnassa sen sijaan katse on vahvasti tulevaisuudessa: millaisen Suomen ja maailman jätämme seuraaville sukupolville? Onko päätöksentekomme kestävää? Minulla on myös kehityspoliittisia luottamustehtäviä, joiden tiimoilta olen tutustunut lasten ja nuorten asioihin hyvin erilaisissa ympäristöissä, myös siis Suomen ulkopuolella.
Työni puolesta olen viime aikoina matkustanut paljon ja siten päässyt tutustumaan nuorten elämään, ajatuksiin ja tulevaisuuden toiveisiin eri puolella maailmaa.
Sivistysvaliokunnan kanssa suuntasimme Sveitsiin tutustumaan ja oppimaan nuoriso-ja koulutusjärjestelmistä maassa, jonka nuorisotyöttömyysluvut ovat erittäin alhaisia. Kokemukset ovat olleet tärkeitä nyt, kun Suomessa tehdään toisen asteen koulutukseen suurimpia uudistuksia vuosikymmeniin.
Johdin delegaatiota Demo Finlandin koulutusmatkalla Sri Lankaan, jossa järjestimme kolmipäiväisen workshopin paikallisten nuorisopoliitikkojen kanssa. Matkan tarkoituksena oli vahvistaa demokratiakehitystä ja ennen kaikkea nuorten osallistumismahdollisuuksia.
Syksyllä matkasin myös Kenian Nairobiin kansainväliseen kehityskokoukseen Suomen edustajana. Kokouksen yhtenä painopisteenä oli niinikään nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja toimijaryhmien voimaannuttaminen.
Nyt tammikuussa olin YK-liiton järjestämällä matkalla Jordaniassa. Vierailimme siellä lähi-idän suurimmalla pakolaisleirillä. Leirillä asuu 80 000 syyrialaista, joista yli puolet on alle 24-vuotiaita nuoria. Leirin olosuhteet ovat yksinkertaiset, mutta mahdollistavat selviytymisen; katto pään päällä ja vettä, ruokaa ja sähköä saatavilla edes jonkin verran. Perustarpeiden täytyttyä on kuitenkin aivan keskeistä saada mielekästä sisältöä päiviin – myös pakolaisleirillä.
Vaikutukset ovat kauaskantoiset, kun pystytään ehkäisemään turhautumista, tylsistymistä ja katkeruutta ja toisaalta tarjoamaan onnistumisen ja oppimisen elämyksiä ja jotakin omaa, itselle tärkeää tekemistä.
Nyt parhaillaan on vietetty Suomi100-juhlavuoden hengessä Kansanedustajat kouluissa -teemaviikkoa, jonka puitteissa olen käynyt kouluissa puhumassa ja vastaamassa koululaisten kysymyksiin. On ollut tärkeää huomata, että samat asiat mietityttävät ja huolestuttavat nuoria ympäri maailman.
Koulutusmahdollisuudet, työttömyys, epätasa-arvo, maailman levottomuus sekä huoli ympäristön saastumisesta ja ilmastonmuutoksesta ovat universaaleja kysymyksiä nuorille. Mielekkään tekemisen puute, vaihtoehtojen vähyys ja epävarmalta vaikuttava tulevaisuus voivat johtaa näköalattomuuteen kaikkialla maailmassa.
Täysin samat teemat toistuvat keskusteluissa niin korkean nuorisotyöttömyyden hyvinvointivaltio Suomessa, matalan nuorisotyöttömyyden Sveitsissä, kuin sisällissodan runtelemassa Sri Lankassa, vasta kehittymässä olevassa Keniassa tai pakolaisleiriolosuhteissa Syyrian rajalla.
Kaikkialla maailmassa lapset ja nuoret tarvitsevat toivoa tulevasta ja mielekästä sisältöä arkeensa. Olosuhteista ja ympäristöstä riippumatta nuoret kaipaavat kokemuksia siitä, että elämässä pääsee eteenpäin ja että on mahdollista löytää suunta, jota kohti kulkea.
Siksi täällä Suomessakin meidän tulisi varmistaa, että jokainen voi kokea olevansa hyvä jossain. Että jokainen löytää paikkansa koulussa ja saa suoritettua jonkin tutkinnon. Meidän pitää myös huolehtia, että sillä tutkinnolla on saatavissa muutakin kuin paikka kortistossa.
Mielestäni jokaisen lapsen ja nuoren pitää saada myös harrastaa, kokea onnistumisen elämyksiä ja luoda tärkeitä sosiaalisia suhteita myös vapaa-ajallaan. Lasten ja nuorten on päästävä aikaisempaa vahvemmin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja heidän on voitava myös vaikuttaa.
Tämä kaikki meidän on lisäksi tehtävä kestävällä tavalla, jotta nuorille jää elinkelpoinen maapallo elettäväksi.
Saara-Sofia Sirén
Nuorten Akatemian puheenjohtaja
