Nuorisotyöntekijät kunnan osallisuuden asiantuntijoina
Maaliskuun viimeisellä viikolla Tampere-talo täyttyi nuoriso- ja kasvatusalan ammattilaisista NUORI2017 –tapahtumassa. Kolmen päivän aikana tapahtumassa osallistujia oli yli 2800 ja monipuolinen ohjelmatarjonnan keinoin vahvistettiin tietoja ja taitoja ja annettiin uusia ideoita ja eväitä työelämään.
Olimme tapahtumassa mukana sekä näytteilleasettajan roolissa että työpajan vetäjinä. Tapahtumapäivien aikana kohtasimme ständillämme noin 700 ihmistä, joiden kanssa jaettiin kuulumisia ja kokemuksia, tarjottiin lisätietoa Nuorten Akatemian toiminnasta ja kolme onnekasta voittivat itselleen myös elämyslahjakortit!
Työpajassamme ”Nuorisotyöntekijät kunnan osallisuuden asiantuntijoina” käsittelimme nuorisotyöntekijöiden osallisuusasiantuntijuutta ja sitä, miten sitä voisi hyödyntää koko kunnan, seurakunnan tai järjestön voimavarana. Osallistujajoukko koostui monipuolisesti järjestö- ja nuorisoalan ammattilaisista ja saimmekin mielenkiintoisia pohdintoja aikaan 75 minuutin mittaisessa työpajassamme.
Aluksi käsittelimme osallisuutta ja sen määritelmiä erilaisten kysymysten kautta. Pohdimme mitä toiminnallinen osallisuus on, mikä sitä edesauttaa ja ketkä kunnissa osallistavat jo nyt. Työkaluna hyödynsimme tässä Padlettia. Yhteinen näkemys oli, että toiminnallinen osallisuus on ennen kaikkea sitä, että nuoret ovat itse tekijöitä ja toimijoita ja saavat olla mukana alusta loppuun asti. Osallisuutta edesauttavat hyvät menetelmät, yhdenvertaisuus, monipuoliset keinot vaikuttaa ja osallistua. Lisäksi mahdollistaminen on olennaista, eli luoda sellaiset puitteet, jossa kaikkien ääni kuuluu. Toiminnallista osallisuutta edesauttaa myös se, että aikuiset uskaltavat luopua vallasta ja uskoa nuoriin. Tämä edellyttää kuitenkin osaamista; on hyvä antaa nuorille portaittain sellaista vastuuta, mitä he pystyvät kantamaan.
Kunnissa toiminnallista osallisuutta toteuttavat nuorisotyöntekijöiden lisäksi myös monet muut tahot. Työpajassamme listasimme tällaisiksi toimijoiksi esimerkiksi järjestöt, osallisuuskoordinaattorit, vapaat toimijat, kirjastot, viisaat vanhemmat, kouluterveydenhuollon ja poliisit. Lista kuvastaa kentän monipuolisuutta, mutta kuitenkin usein nuorisotyöntekijät ovat niitä henkilöitä, jotka ovat varsinaisesti koulutuksensa ja kokemuksensa myötä osallisuuden asiantuntijoita omassa kunnassaan.
Työpajassa käytimme Learning Café – menetelmää, jonka avulla koostimme yhteen ajatuksia seuraavista teemoista:
Mitä nuorisotyöntekijöiden osallisuusasiantuntijuus on? Mistä se koostuu, missä se näkyy, miksi se on tärkeää?
Miten osallisuusasiantuntijuutta voidaan hyödyntää koko kunnan/seurakunnan/järjestön voimavarana?
Mitä konkreettisia esimerkkejä onnistuneista nuorten osallistamisista on?
Mitä ratkaisuja/haasteita on nuorten osallistamiseen kunnassa?
Haasteena nähtiin etenkin nuorten ja aikuisten eri kieli, osallisuutta ja sen tärkeyttä ei välttämättä ymmärretä tai saattaa syntyä väärinkäsityksiä. Joskus nuorille ei kerrota mikä vaikutus heidän mielipiteillä on. Toisinaan aikuiset eivät ymmärrä nuorten valmiuksia, mikä tuottaa haasteita osallistamiseen. Ongelma on myös se, jos osallistaminen on näennäistä eikä ole rakenteissa sisällä. Lisäksi haasteita ovat kiire, sitoutumisen puute, osaamisen puute, välinpitämättömyys sekä onnistumisen paineet. Ratkaisuina osallistamiseen nähtiin etenkin matala kynnys (ei liikaa rakenteita), ei epäonnistumisen pelkoa, koko kunnan kouluttaminen mikä tuottaisi positiivisia kokemuksia, kunnan toimintakulttuuriin vaikuttaminen sekä jatkuvuuden takaaminen.
Nuorisotyöntekijöiden osallisuusosaaminen koostuu ennen kaikkea siitä, että he ymmärtävät ja osaavat sitouttaa ja luoda merkityksellisyyden kokemuksia nuorten tekemiseen. He tiedostavat ja tunnistavat nuoret oman elämänsä asiantuntijoina ja pystyvät tuomaan uusia, monipuolisia näkökulmia. Heillä on myös taito aktivoida passiivisempiakin nuoria, varmistaen näin hiljaistenkin äänten esille tuonnin.
Esimerkkejä onnistuneista osallistamisista on esimerkiksi budjettien suunnittelu (osallistava budjetti), kehittämishankkeisiin nuorten mukaan ottaminen alusta asti (suunnittelemaan, toteuttamaan, ylläpitämään ja arvioimaan toimintaa) sekä tietenkin silloin, kun osallistetaan sellaisiin teemoihin mistä nuoret ovat aidosti itse kiinnostuneita. Muita innostavia esimerkkejä ovat
Kerhotoiminta; nuoret ohjaajina, nuorisotalotoimikunnissa
Työpajassa oli hyvä tunnelma ja parasta antia olikin osallisuuden käsittely yhdessä toiminnallisin menetelmin sekä siitä virinneet keskustelut osallistujien kesken. Lopussa hyödynsimme Kahoot:ia palautteen antoon ja sen mukaan suurin osa sai työpajasta muutaman idean kotiin vietäväksi ja hyviä oivalluksia työstettäväksi. Työpajan päätteeksi osallistujat saivat myös täyttää oman kokeilukortin, johon sai kirjata ylös sellaisen idean, mitä ryhtyy kokeilemaan heti seuraavalla viikolla omassa työssään.
Kiitos kaikille työpajaan osallistuneille, kiitos NUORI2017 -messuille!
Teksti: Reija Arnberg & Amanda Stavén
Nuorisotyöntekijät kunnan osallisuuden asiantuntijoina
Nuorisotyöntekijät kunnan osallisuuden asiantuntijoina
Maaliskuun viimeisellä viikolla Tampere-talo täyttyi nuoriso- ja kasvatusalan ammattilaisista NUORI2017 –tapahtumassa. Kolmen päivän aikana tapahtumassa osallistujia oli yli 2800 ja monipuolinen ohjelmatarjonnan keinoin vahvistettiin tietoja ja taitoja ja annettiin uusia ideoita ja eväitä työelämään.
Olimme tapahtumassa mukana sekä näytteilleasettajan roolissa että työpajan vetäjinä. Tapahtumapäivien aikana kohtasimme ständillämme noin 700 ihmistä, joiden kanssa jaettiin kuulumisia ja kokemuksia, tarjottiin lisätietoa Nuorten Akatemian toiminnasta ja kolme onnekasta voittivat itselleen myös elämyslahjakortit!
Työpajassamme ”Nuorisotyöntekijät kunnan osallisuuden asiantuntijoina” käsittelimme nuorisotyöntekijöiden osallisuusasiantuntijuutta ja sitä, miten sitä voisi hyödyntää koko kunnan, seurakunnan tai järjestön voimavarana. Osallistujajoukko koostui monipuolisesti järjestö- ja nuorisoalan ammattilaisista ja saimmekin mielenkiintoisia pohdintoja aikaan 75 minuutin mittaisessa työpajassamme.
Aluksi käsittelimme osallisuutta ja sen määritelmiä erilaisten kysymysten kautta. Pohdimme mitä toiminnallinen osallisuus on, mikä sitä edesauttaa ja ketkä kunnissa osallistavat jo nyt. Työkaluna hyödynsimme tässä Padlettia. Yhteinen näkemys oli, että toiminnallinen osallisuus on ennen kaikkea sitä, että nuoret ovat itse tekijöitä ja toimijoita ja saavat olla mukana alusta loppuun asti. Osallisuutta edesauttavat hyvät menetelmät, yhdenvertaisuus, monipuoliset keinot vaikuttaa ja osallistua. Lisäksi mahdollistaminen on olennaista, eli luoda sellaiset puitteet, jossa kaikkien ääni kuuluu. Toiminnallista osallisuutta edesauttaa myös se, että aikuiset uskaltavat luopua vallasta ja uskoa nuoriin. Tämä edellyttää kuitenkin osaamista; on hyvä antaa nuorille portaittain sellaista vastuuta, mitä he pystyvät kantamaan.
Kunnissa toiminnallista osallisuutta toteuttavat nuorisotyöntekijöiden lisäksi myös monet muut tahot. Työpajassamme listasimme tällaisiksi toimijoiksi esimerkiksi järjestöt, osallisuuskoordinaattorit, vapaat toimijat, kirjastot, viisaat vanhemmat, kouluterveydenhuollon ja poliisit. Lista kuvastaa kentän monipuolisuutta, mutta kuitenkin usein nuorisotyöntekijät ovat niitä henkilöitä, jotka ovat varsinaisesti koulutuksensa ja kokemuksensa myötä osallisuuden asiantuntijoita omassa kunnassaan.
Työpajassa käytimme Learning Café – menetelmää, jonka avulla koostimme yhteen ajatuksia seuraavista teemoista:
Mitä nuorisotyöntekijöiden osallisuusasiantuntijuus on? Mistä se koostuu, missä se näkyy, miksi se on tärkeää?
Miten osallisuusasiantuntijuutta voidaan hyödyntää koko kunnan/seurakunnan/järjestön voimavarana?
Mitä konkreettisia esimerkkejä onnistuneista nuorten osallistamisista on?
Mitä ratkaisuja/haasteita on nuorten osallistamiseen kunnassa?
Haasteena nähtiin etenkin nuorten ja aikuisten eri kieli, osallisuutta ja sen tärkeyttä ei välttämättä ymmärretä tai saattaa syntyä väärinkäsityksiä. Joskus nuorille ei kerrota mikä vaikutus heidän mielipiteillä on. Toisinaan aikuiset eivät ymmärrä nuorten valmiuksia, mikä tuottaa haasteita osallistamiseen. Ongelma on myös se, jos osallistaminen on näennäistä eikä ole rakenteissa sisällä. Lisäksi haasteita ovat kiire, sitoutumisen puute, osaamisen puute, välinpitämättömyys sekä onnistumisen paineet. Ratkaisuina osallistamiseen nähtiin etenkin matala kynnys (ei liikaa rakenteita), ei epäonnistumisen pelkoa, koko kunnan kouluttaminen mikä tuottaisi positiivisia kokemuksia, kunnan toimintakulttuuriin vaikuttaminen sekä jatkuvuuden takaaminen.
Nuorisotyöntekijöiden osallisuusosaaminen koostuu ennen kaikkea siitä, että he ymmärtävät ja osaavat sitouttaa ja luoda merkityksellisyyden kokemuksia nuorten tekemiseen. He tiedostavat ja tunnistavat nuoret oman elämänsä asiantuntijoina ja pystyvät tuomaan uusia, monipuolisia näkökulmia. Heillä on myös taito aktivoida passiivisempiakin nuoria, varmistaen näin hiljaistenkin äänten esille tuonnin.
Esimerkkejä onnistuneista osallistamisista on esimerkiksi budjettien suunnittelu (osallistava budjetti), kehittämishankkeisiin nuorten mukaan ottaminen alusta asti (suunnittelemaan, toteuttamaan, ylläpitämään ja arvioimaan toimintaa) sekä tietenkin silloin, kun osallistetaan sellaisiin teemoihin mistä nuoret ovat aidosti itse kiinnostuneita. Muita innostavia esimerkkejä ovat
Kerhotoiminta; nuoret ohjaajina, nuorisotalotoimikunnissa
Työpajassa oli hyvä tunnelma ja parasta antia olikin osallisuuden käsittely yhdessä toiminnallisin menetelmin sekä siitä virinneet keskustelut osallistujien kesken. Lopussa hyödynsimme Kahoot:ia palautteen antoon ja sen mukaan suurin osa sai työpajasta muutaman idean kotiin vietäväksi ja hyviä oivalluksia työstettäväksi. Työpajan päätteeksi osallistujat saivat myös täyttää oman kokeilukortin, johon sai kirjata ylös sellaisen idean, mitä ryhtyy kokeilemaan heti seuraavalla viikolla omassa työssään.
Kiitos kaikille työpajaan osallistuneille, kiitos NUORI2017 -messuille!
