Skip links

Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Koulujen ja yritysten välisessä yhteistyössä paljon potentiaalia

Koulujen ja yritysten välisen yhteistyön lisäämistä pidetään tärkeänä, mutta hyvästä tahdosta huolimatta yhteistyöllä on edelleen paljon esteitä. Parempaa yhteistyötä -projektin tarkoituksena on etsiä toimivia esimerkkejä koulujen ja yritysten yhteistyöstä.

Projekti koostuu taustoittavasta selvityksestä sekä koulu-yritysyhteistyöstä kerätyistä esimerkeistä. Näiden toimintojen kautta projektissa pyritään löytämään ja jakamaan uusia, innovatiivisia tapoja tehdä koulujen ja yritysten tai yhteisöjen välistä yhteistyötä. Tavoite on myös vaikuttaa asenneilmapiiriin siten, että koulujen ja yritysten välinen yhteistoiminta koettaisiin entistä hyväksyttävämpänä ja houkuttelevampana. Projektissa keskitytään erityisesti peruskouluihin, mutta sivuamme myös lukioita.

Osana projektiamme kerätyt esimerkit koulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä tukevat tavoitteita. Esimerkkejä on paljon: koulut eri puolella Suomea toteuttavat erittäin innovatiivisesti ja paikalliset olosuhteet huomioiden erilaisia yritysyhteistyön muotoja. Näitä esimerkkejä on kerännyt ansiokkaasti myös YES-keskus selvitykseensä Yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma-oivalluksia. Case-esimerkkeihin voi tutustua HundrED- nettisivuilla tarkemmin.

Koulujen yrittäjyyskasvatukselle on asetettu kovat tavoitteet: vahvistaa eri-ikäisten oppilaiden omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyjä sekä luoda pohja yrittäjämäisille toimintatavoille. Opettajien asenne yrittäjyyttä kohtaan on positiivinen, vaikka heidän on toisinaan hankala tunnistaa omaa roolia yrittäjyyskasvattajana. On tärkeää nähdä yritysten ja koulujen yhteistyö mahdollisuuksina ongelmien sijaan. Tämä ei tarkoita kritiikitöntä lähestymistapaa, vaan ainoastaan avointa ja uteliasta asennetta. Yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä koulun ja oppilaitoksen tarkoitus ei ole toimia markkinointikanavana, vaan kasvattajana ja ohjaajana sekä monipuolisten, puolueettomien tietojen ja taitojen tarjoajana.

Tekemämme selvityksen valossa voidaankin nimetä muutamia avainkohtia koulujen ja yritysten välisen yhteistyön edistämiseen opetussuunnitelman hengessä:

  1. Koulun toimintakulttuurin kehitys

Opettajiin vaikuttaa merkittävästi koulun johto ja sen toimintakulttuuri. On havaittu, että opettajien osallistamisella, oppilaitoksen toiminnan suunnittelulla ja opetussuunnitelmatyöllä on suuri merkitys yrittäjyyskasvatuksen määrään ja laatuun. Osallistettu opettaja käyttää enemmän erilaisia sisältöjä ja menetelmiä opetuksessaan kuin suunnitteluihin osallistumaton kollegansa. Koulujen olisi hyvä kannustaa niitä opettajia, jotka voisivat tehdä työelämäyhteistyötä koulussanne.

  1. Yrittäjyyskasvatus vaatii aktiivista johtamista ja tukea.

Tässä oleellisessa asemassa ovat rehtorit, joiden taustat ja koulutus vaikuttavat merkittävästi koulujen yrittäjyyskasvatuksen määrään ja laatuun. Tutkimusten mukaan on huomattu, että rehtoreilla on tärkeä rooli koulutuksellisina johtajina (educational leader), esimerkin antajina sekä portinvartijoina resursseihin ja yhteistyötahoihin. Johtaakseen yrittäjyyskasvatusta myös rehtorit tarvitsevat tukea pystyäkseen tarjoamaan itse tukea koululleen ja olemaan roolimallina. Suuri kysymys onkin, kuinka yrittäjyyskasvatusta johdetaan Suomessa, tai yksittäisissä kouluissa? Yritysyhteistyön edistämiseksi koulujen olisi hyvä panostaa yrittäjyyskasvatuksen johtamiseen ja rehtorien tukemiseen.

 

  1. Opettajuuden muutos: opettajasta ohjaajaksi.

Perusopetuksessa käyttöön otettu uusi opetussuunnitelma pyrkii merkittävästi muuttamaan opettamisen ja oppimisen tapoja. Samalla muuttuvat opettajien tehtävät. Opettajan rooli muuttuu opettamiskeskeisestä oppimiskeskeiseksi. Yritysyhteistyössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että hyvin ja huolella suunnitellussa yhteistyössä yrityksen kanssa opettaja voi siirtyä taka-alalle ja antaa oppilaiden aktiivisesti olla osallisena yhteistyössä, ottaa yhteyttä yritykseen ja sopia yhteistyön sisällön ja puitteet. Opettaja ottaa enemmänkin kannustajan ja ohjaajan roolin. Oppimisesta tulee oppijakeskeistä, jolloin oppijoilla on mahdollisuus olla aktiivisesti mukana oppimisprosessissa. Siltä osin oppimisen muoto muuttuu lähemmäksi non-formaalia oppimista. Samalla varaudutaan siihen, että oppijat ehkä epäonnistuvat jossakin yrityksessä, jolloin virheiden tekeminen on turvallista.

  1. Sektorirajoja ylittävä yhteistyö.

Opettajien pitäisi saada mahdollisuus tehdä oppilaiden kanssa koulutyötä yli aine- ja sektorirajojen. On havaittu, että suurin vaikuttava tekijä on opettajan osallistuminen yrittäjyyskasvatukseen liittyviin koulutuksiin ja perehdytyksiin.  Esimerkiksi yritysvierailukäytäntö jää usein aktiivisten opettajien varaan. Mikäli opettajilla ei riitä kiinnostusta ja yrittäjämäistä asennoitumista yhteyksien luomiseen ja yritysvierailujen järjestämiseen, jää opetus ja oppiminen edelleen luokkahuoneen sisälle. Avainasemassa on myös yritysten aktiivinen yhteydenpito kouluihin. Yhteistyötä voi pohtia myös laajasta resurssinäkökulmasta: voisiko yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat, eläkeläisten ja vanhempien tuominen mukaan koulun toimintaan tai tiukkojen raja-aitojen murtaminen säännösten osalta tuoda uutta näkökulmaa yhteistyöhön?

Projektin tulokset koostetaan myöhemmin 2017 julkastavaan portaaliin, joka esittelee tarkemmin suomalaisia koulutusinnovaatioita. Tulokset julkaistaan sekä suomeksi että englanniksi.

lisätiedot:

Reija Arnberg
reija.arnberg[at]nuortenakatemia.fi

Koulujen ja yritysten välisessä yhteistyössä paljon potentiaalia