Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Kuukauden kouluvierailija Máren-Elle Länsman: Dihtosis-työpaja ensimmäisen luokan oppilaille

Marraskuussa pääsin pitämään enimmäistä kertaa Dihtosis-työpajaa alakoululuokalle ja vieläpä ykkösluokalle. Olen ollut Dihtosis-hankkeessa kouluvierailijana siitä saakka, kun vierailut tammikuussa 2019 käynnistettiin, mutta ennen marraskuuta olen vieraillut vain yläkoululuokissa ja toisella asteella. Vierailu jännitti minua hieman etukäteen, sillä tällä kertaa en voinut pitää työpajaa saman kaavan mukaisesti kuin vanhemmille oppilaille, vaan minun oli täytynyt mukauttaa vierailun sisältöä lasten ikätasoa paremmin vastaavaksi. Mitenhän parikymmentä vasta muutaman kuukauden koulutietä taivaltanutta oppilasta ottaisi minut ja vierailun vastaan?

Luokassa on energinen tunnelma, kun opettaja esittelee minut ja pääsen aloittamaan työpajaa. Olen päättänyt kertoa oppilaille saamelaisista ensin kuvien kautta ja sen jälkeen tehdä heidän kanssaan toiminnallisempia harjoituksia. Aloitan kuitenkin kysymällä, mitä oppilaille tulee mieleen sanasta saamelaiset. Puolisenkymmentä kättä nousee heti ilmaan. Ilahtuneena kuuntelen, miten oppilaat kertovat tietävänsä saamenpuvuista, kielestä, pohjoisesta sijainnista ja miten heillä tuntuu olevan ymmärrys saamelaisista omana kansanaan. Yksi oppilaista puolestaan kertoo ylpeästi olevansa itse myös saamelainen ja kertoilee mielellään omasta perheestään, saamenpuvustaan ja kielenopiskelustaan muulle luokalle.

Teema kiinnostaa oppilaita ja herättää heissä ajatuksia, joita he kernaasti jakavat minulle ja toisilleen. Käsi toisensa jälkeen nousee pystyyn ja vuorotellen oppilaat muistelevat omia varhaislapsuudessaan käyttämiään saamelaisia lapasia, omaa monikulttuurista perhetaustaansa tai perheen kanssa yhdessä tehtyjä matkoja pohjoisen seuduille.

Työpajassa vallinnut innostunut tunnelma kohoaa entisestään, kun näytän kuvaa saamenlipusta. Lähestulkoon jokainen oppilas nostaa kätensä vinhasti pystyyn kuvan nähtyään ja tahtoo puheenvuoroa. Ihmettelen mielessäni, miksi juuri lipun näkeminen saa lapset pyörimään penkeissään. Alkaessani purkaa puheenvuorojen sumaa selviää, että lippu on heille hyvinkin tuttu, sillä he ovat jo esikoulussa päässeet värittämään lipun saamelaisten kansallispäivän kunniaksi!

Vierailun aikana näytän useita saamelaiskulttuuriin liittyviä kuvia, joiden avulla vien vierailua teemasta toiseen.  Kuuntelemme inarinsaamelaisen Anna Morottajan livđeä, minkä jälkeen yksi jos toinenkin oppilas hyräilee sävelmää iloisesti itsekseen. Opettelemme laskemaan pohjoissaameksi kymmeneen sekä leikimme pää-olkapää-peppu-laululeikin saamenkielisillä sanoilla. Esittelen lapsille erilaisia saamelaisaiheisia värityskuvia, joista jokainen saa valita mieluisensa väritettäväkseen. Värityksen aikana on papereiden kohinaa ja kynien sauhuamista lukuun ottamatta hiljaista, sillä oppilaat keskittyvät samanaikaisesti kertomaani tarinaan tyhmänpuoleisesta ja pahansuovasta staalosta, joka uhkaa hilloja poimimaan lähtenyttä saamelaislasta. Lapsi on kuitenkin staaloa ovelampi, ja onnistuu huijaamaan itsensä ulos kiipelistä ennen kuin hänelle käy huonosti.

Tunnilla on koko työpajan ajan positiivinen ja iloinen vire. Oppilaat tuntuvat pitävän kehittelemistäni menetelmistä ja he osallistuvat mielellään harjoituksiin. Jännitykseni on sulanut heti alkumetreillä oppilaiden välittömän vastaanoton myötä eikä siitä ole jäljellä häivähdystäkään tunnin lopussa, jolloin kertaamme kuinka hyvin saamenkieliset numerot ovat painuneet oppilaiden mieleen. Vierailun loputtua oppilaat kiittävät minua opettajan johdolla saameksi ja ryntäävät välitunnille. Hymyilen, sillä luokan tyhjentyessä käytävältä alkaa kuulua tuttu sävelmä.

Teksti: Máren-Elle Länsman

Kuukauden kouluvierailija -sarjassa tutustutaan Nuorten Akatemian kouluvierailijoihin. Tilattavissa olevat kouluvierailumme löytyvät kootusti täältäNote-viestin avulla voit myös saada ajankohtaiset kouluvierailuinfot ja tiedon muista kouluille suunnattuista palveluistamme suoraan omaan sähköpostiisi.

Kuukauden kouluvierailija Máren-Elle Länsman: Dihtosis-työpaja ensimmäisen luokan oppilaille

Kuukauden kouluvierailija Máren-Elle Länsman: Dihtosis-työpaja ensimmäisen luokan oppilaille

Marraskuussa pääsin pitämään enimmäistä kertaa Dihtosis-työpajaa alakoululuokalle ja vieläpä ykkösluokalle. Olen ollut Dihtosis-hankkeessa kouluvierailijana siitä saakka, kun vierailut tammikuussa 2019 käynnistettiin, mutta ennen marraskuuta olen vieraillut vain yläkoululuokissa ja toisella asteella. Vierailu jännitti minua hieman etukäteen, sillä tällä kertaa en voinut pitää työpajaa saman kaavan mukaisesti kuin vanhemmille oppilaille, vaan minun oli täytynyt mukauttaa vierailun sisältöä lasten ikätasoa paremmin vastaavaksi. Mitenhän parikymmentä vasta muutaman kuukauden koulutietä taivaltanutta oppilasta ottaisi minut ja vierailun vastaan?

Luokassa on energinen tunnelma, kun opettaja esittelee minut ja pääsen aloittamaan työpajaa. Olen päättänyt kertoa oppilaille saamelaisista ensin kuvien kautta ja sen jälkeen tehdä heidän kanssaan toiminnallisempia harjoituksia. Aloitan kuitenkin kysymällä, mitä oppilaille tulee mieleen sanasta saamelaiset. Puolisenkymmentä kättä nousee heti ilmaan. Ilahtuneena kuuntelen, miten oppilaat kertovat tietävänsä saamenpuvuista, kielestä, pohjoisesta sijainnista ja miten heillä tuntuu olevan ymmärrys saamelaisista omana kansanaan. Yksi oppilaista puolestaan kertoo ylpeästi olevansa itse myös saamelainen ja kertoilee mielellään omasta perheestään, saamenpuvustaan ja kielenopiskelustaan muulle luokalle.

Teema kiinnostaa oppilaita ja herättää heissä ajatuksia, joita he kernaasti jakavat minulle ja toisilleen. Käsi toisensa jälkeen nousee pystyyn ja vuorotellen oppilaat muistelevat omia varhaislapsuudessaan käyttämiään saamelaisia lapasia, omaa monikulttuurista perhetaustaansa tai perheen kanssa yhdessä tehtyjä matkoja pohjoisen seuduille.

Työpajassa vallinnut innostunut tunnelma kohoaa entisestään, kun näytän kuvaa saamenlipusta. Lähestulkoon jokainen oppilas nostaa kätensä vinhasti pystyyn kuvan nähtyään ja tahtoo puheenvuoroa. Ihmettelen mielessäni, miksi juuri lipun näkeminen saa lapset pyörimään penkeissään. Alkaessani purkaa puheenvuorojen sumaa selviää, että lippu on heille hyvinkin tuttu, sillä he ovat jo esikoulussa päässeet värittämään lipun saamelaisten kansallispäivän kunniaksi!

Vierailun aikana näytän useita saamelaiskulttuuriin liittyviä kuvia, joiden avulla vien vierailua teemasta toiseen.  Kuuntelemme inarinsaamelaisen Anna Morottajan livđeä, minkä jälkeen yksi jos toinenkin oppilas hyräilee sävelmää iloisesti itsekseen. Opettelemme laskemaan pohjoissaameksi kymmeneen sekä leikimme pää-olkapää-peppu-laululeikin saamenkielisillä sanoilla. Esittelen lapsille erilaisia saamelaisaiheisia värityskuvia, joista jokainen saa valita mieluisensa väritettäväkseen. Värityksen aikana on papereiden kohinaa ja kynien sauhuamista lukuun ottamatta hiljaista, sillä oppilaat keskittyvät samanaikaisesti kertomaani tarinaan tyhmänpuoleisesta ja pahansuovasta staalosta, joka uhkaa hilloja poimimaan lähtenyttä saamelaislasta. Lapsi on kuitenkin staaloa ovelampi, ja onnistuu huijaamaan itsensä ulos kiipelistä ennen kuin hänelle käy huonosti.

Tunnilla on koko työpajan ajan positiivinen ja iloinen vire. Oppilaat tuntuvat pitävän kehittelemistäni menetelmistä ja he osallistuvat mielellään harjoituksiin. Jännitykseni on sulanut heti alkumetreillä oppilaiden välittömän vastaanoton myötä eikä siitä ole jäljellä häivähdystäkään tunnin lopussa, jolloin kertaamme kuinka hyvin saamenkieliset numerot ovat painuneet oppilaiden mieleen. Vierailun loputtua oppilaat kiittävät minua opettajan johdolla saameksi ja ryntäävät välitunnille. Hymyilen, sillä luokan tyhjentyessä käytävältä alkaa kuulua tuttu sävelmä.

Teksti: Máren-Elle Länsman

Kuukauden kouluvierailija -sarjassa tutustutaan Nuorten Akatemian kouluvierailijoihin. Tilattavissa olevat kouluvierailumme löytyvät kootusti täältäNote-viestin avulla voit myös saada ajankohtaiset kouluvierailuinfot ja tiedon muista kouluille suunnattuista palveluistamme suoraan omaan sähköpostiisi.