Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Kykymme kuulla ja kohdata nuoria punnitaan poikkeustilassa

“Me ollaan vielä keskeneräisiä. Me muututaan ja yhteiskunta muuttuu. Mistä me voidaan oikeastaan tietää, mikä on hyväksytty tapa olla, toimia ja vaikuttaa? Ja onko oikeasti edes olemassa yhtä oikeaa tapaa?”, pohtii teini-ikäinen keskustellessamme oikeanlaisesta, hyväksytystä nuoruudesta. 

Viime viikkoina nuoret ovat nousseet koronakeskusteluissa syyllisen rooliin, eikä se rooli ole nuorille uusi. Samaa viestiä olemme heiltä Nuorten Akatemiassa kuulleet aiemminkin, nuoret kokevat olevansa aikuisille ongelma myös ihan normaalioloissa. Nuorten viesti tuntuu kaikkialla Suomessa olevan sama: pelkästään jo olemassa oleminen riittää usein synnyttämään kanssa-aikuisissa sen tunteen, että on tiellä. Puhumattakaan siitä, jos on tahto vaikuttaa, olla näkyvästi ja kuuluvasti jotain mieltä itselle tärkeistä asioista. Se on ok, jos kaikki tapahtuu aikuisten tavalla ja kanavissa sekä olemassa olevia rakenteita pitkin. 

Miksi aikuisina annamme liian usein nuorille seuraavan viestin: väärin sanottu, väärin tehty, väärin vaikutettu? Poikkeuksellisten aikojen vallitessa korostuu entisestään se, miten nuoriamme kuulemme ja tuemme, ja kuinka paljon heihin luotamme. 

Me Nuorten Akatemiassa ajattelemme, että nuoret ovat omaehtoisia, osaavia ja kykeneviä vaikuttajia, arvokkaita oman elämänsä asiantuntijoita ja tulevaisuuden tekijöitä. Monesti meitä aikuisia kuitenkin tarvitaan tukemaan nuorten toimijuutta ja mahdollistamaan sitä aikuisten pyörittämässä yhteiskunnassa. Niinpä pidämme tärkeimpänä tehtävänämme vahvistaa aikuisten osaamista, valmiuksia ja ymmärrystä nuorten kohtaamisessa. 

Myös hyvinvointia turvaavien ratkaisujen avaimet ovat aikuisilla. Nuorten valjastaminen syyllisiksi koronan leviämiseen Suomessa on paitsi vastuutonta, niin samalla se auttaa unohtamaan, kuinka korona on jo nuoriin vaikuttanut. Keväällä uutisoitiin, että koronakriisi on iskenyt erityisen kovaa juuri nuorten talouteenSyyskuun alussa Mieli ry:n tiedotteessa kerrottiin, että nuorille suunnatussa Sekasin-chatissa on käyty jo tämän vuoden aikana enemmän keskusteluja kuin viime vuonna yhteensä. Tiedotteen mukaan nuoret hakevat apua erityisesti pahaan oloon, ihmissuhdeongelmiin ja arjessa selviytymisen haasteisiin. 

Siirrämmekö puolivahingossa oman epätoivomme, epävarmuutemme ja riittämättömyytemme nuoriin syyllistämällä heitä vallitsevasta tilanteesta? Lisäämmekö epävarmuuden keskellä tilanteeseen hallinnan tunnetta pyrkimällä hallitsemaan nuoria?  

Nyt, jos koskaan, nuoret kuitenkin tarvitsevat apua, tukea ja toivon ylläpitämistä keskellä taloudellista epävarmuutta, mielenterveydellistä huolta, vaatimuksia itseohjautuvuudesta ja arjenhallinnasta. Samalla on pidettävä huolta siitä, että nuorilla säilyy usko tulevaan. Kokemus omasta merkityksellisyydestä syntyy suhteessa muihin, toiminnassa itselle tärkeiden asioiden puolesta ja palautteesta, jota saa osallistuessaan, toimiessaan ja vuorovaikutuksessa toisen kanssa. Merkityksellisyyden tunteesta taas syntyy hyvinvointia ja tunne siitä, että on arvokas. 

Ja nuorethan ovat arvokkaita! Kyllä me sen tiedämme. Mutta mitä jos myös osoittaisimme sen heille? Joka päivä. Sillä sanotaan, että se mitä toistetaan, muuttuu todellisuudeksi. 

Teksti:
Heidi Rosbäck
Kehittämispäällikkö, Nuorten Akatemia

Amanda Stavén
Tiedottaja, Nuorten Akatemia

Kykymme kuulla ja kohdata nuoria punnitaan poikkeustilassa

Kykymme kuulla ja kohdata nuoria punnitaan poikkeustilassa

“Me ollaan vielä keskeneräisiä. Me muututaan ja yhteiskunta muuttuu. Mistä me voidaan oikeastaan tietää, mikä on hyväksytty tapa olla, toimia ja vaikuttaa? Ja onko oikeasti edes olemassa yhtä oikeaa tapaa?”, pohtii teini-ikäinen keskustellessamme oikeanlaisesta, hyväksytystä nuoruudesta. 

Viime viikkoina nuoret ovat nousseet koronakeskusteluissa syyllisen rooliin, eikä se rooli ole nuorille uusi. Samaa viestiä olemme heiltä Nuorten Akatemiassa kuulleet aiemminkin, nuoret kokevat olevansa aikuisille ongelma myös ihan normaalioloissa. Nuorten viesti tuntuu kaikkialla Suomessa olevan sama: pelkästään jo olemassa oleminen riittää usein synnyttämään kanssa-aikuisissa sen tunteen, että on tiellä. Puhumattakaan siitä, jos on tahto vaikuttaa, olla näkyvästi ja kuuluvasti jotain mieltä itselle tärkeistä asioista. Se on ok, jos kaikki tapahtuu aikuisten tavalla ja kanavissa sekä olemassa olevia rakenteita pitkin. 

Miksi aikuisina annamme liian usein nuorille seuraavan viestin: väärin sanottu, väärin tehty, väärin vaikutettu? Poikkeuksellisten aikojen vallitessa korostuu entisestään se, miten nuoriamme kuulemme ja tuemme, ja kuinka paljon heihin luotamme. 

Me Nuorten Akatemiassa ajattelemme, että nuoret ovat omaehtoisia, osaavia ja kykeneviä vaikuttajia, arvokkaita oman elämänsä asiantuntijoita ja tulevaisuuden tekijöitä. Monesti meitä aikuisia kuitenkin tarvitaan tukemaan nuorten toimijuutta ja mahdollistamaan sitä aikuisten pyörittämässä yhteiskunnassa. Niinpä pidämme tärkeimpänä tehtävänämme vahvistaa aikuisten osaamista, valmiuksia ja ymmärrystä nuorten kohtaamisessa. 

Myös hyvinvointia turvaavien ratkaisujen avaimet ovat aikuisilla. Nuorten valjastaminen syyllisiksi koronan leviämiseen Suomessa on paitsi vastuutonta, niin samalla se auttaa unohtamaan, kuinka korona on jo nuoriin vaikuttanut. Keväällä uutisoitiin, että koronakriisi on iskenyt erityisen kovaa juuri nuorten talouteenSyyskuun alussa Mieli ry:n tiedotteessa kerrottiin, että nuorille suunnatussa Sekasin-chatissa on käyty jo tämän vuoden aikana enemmän keskusteluja kuin viime vuonna yhteensä. Tiedotteen mukaan nuoret hakevat apua erityisesti pahaan oloon, ihmissuhdeongelmiin ja arjessa selviytymisen haasteisiin. 

Siirrämmekö puolivahingossa oman epätoivomme, epävarmuutemme ja riittämättömyytemme nuoriin syyllistämällä heitä vallitsevasta tilanteesta? Lisäämmekö epävarmuuden keskellä tilanteeseen hallinnan tunnetta pyrkimällä hallitsemaan nuoria?  

Nyt, jos koskaan, nuoret kuitenkin tarvitsevat apua, tukea ja toivon ylläpitämistä keskellä taloudellista epävarmuutta, mielenterveydellistä huolta, vaatimuksia itseohjautuvuudesta ja arjenhallinnasta. Samalla on pidettävä huolta siitä, että nuorilla säilyy usko tulevaan. Kokemus omasta merkityksellisyydestä syntyy suhteessa muihin, toiminnassa itselle tärkeiden asioiden puolesta ja palautteesta, jota saa osallistuessaan, toimiessaan ja vuorovaikutuksessa toisen kanssa. Merkityksellisyyden tunteesta taas syntyy hyvinvointia ja tunne siitä, että on arvokas. 

Ja nuorethan ovat arvokkaita! Kyllä me sen tiedämme. Mutta mitä jos myös osoittaisimme sen heille? Joka päivä. Sillä sanotaan, että se mitä toistetaan, muuttuu todellisuudeksi. 

Teksti:
Heidi Rosbäck
Kehittämispäällikkö, Nuorten Akatemia

Amanda Stavén
Tiedottaja, Nuorten Akatemia