Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Nuoret näkyväksi!

”Nuoret ovat idearikkaita arjen kehittäjiä ja keskustelevia tulevaisuuden rakentajia”, julistan työssäni kuntajohtajille, joita toivon mukaan kehittämään oman kuntansa tulevaisuutta. Enkä puhu vain niistä nuorista, jotka ovat kiinnostuneita poliittisesta vaikuttamisesta, vaan erityisesti myös niistä nuorista, joita se ei kiinnosta pätkääkään. Siksi on tärkeää löytää myös uudenlaisia keinoja vaikuttaa, keskustella, rakentaa yhteisöllisyyttä ja kunnan toimivuutta. Koska ihan kaikilla nuorilla on tärkeää asiaa.

Osana kuntien johtotasolle suunnattua koulutustamme, olemme kohdanneet 250 nuorta eri puolilla Suomea. Nuorten kanssa on pohdittu nuorten osallisuutta, osallistumisen edellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kuntien kehittämistarpeita. Olemme ilahtuneet siitä, että nuoret ovat hyvin kuntalähtöisiä ja haluavat ympärilleen yhteistä hyvää: elinvoimaa ja toimivia arjen ratkaisuja. Nuoremme eivät ole ”mulle kaikki heti nyt” -ihmisiä, vaan tiedostavia, inhimillisiä, laaja-alaisia sekä nykyjärjestelmiä haastavia. Nuorten kehittämisehdotukset ovatkin liittyneet niin kierrätykseen, vastuullisuuteen, liikenteeseen, palveluihin, kuntaviestintään kuin harrastusmahdollisuuksiinkin.

Vaikka nuoret kokevat oman kuntansa ja sen ympäristön tärkeäksi, nuoret kokevat, että he eivät itse ole tärkeitä. Nuorilla on kunnasta riippumatta voimakas kokemus siitä, että heillä ei ole lupaa näkyä tai kuulua, että he ovat vain aikuisten tiellä. Jokaisessa työpajassa nuoret ovat puhuneet ”häätämisestä”; siitä, miten ei ole lupaa olla missään, ei keskustassa eikä kunnan laitamilla. Aina ajetaan jonnekin muualle.

Miksi kuntalainen soittaa poliisit, kun neljä yläkoululaista tyttöä istuu päiväkodin pihakeinussa syömässä irtokarkkeja? Missä nuoret voisivat kokoontua mopoillen ilman, että äänet ja oleminen on häiriöksi? Miksi nuoret ovat uhka jo ennen kuin mitään tapahtuu?

Haluamme olla mukana vahvistamassa kuntien viranomaisten ja nuorten vuorovaikutusta. Kunnalle se tarjoaa toimivampia arjen ja kaupunkikehittämisen ratkaisuja, enemmän sitoutuneita toimijoita, merkityksellistä yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisempaa kuntaa nyt ja tulevaisuudessa. Nuorten näkökulmasta kehittämistarpeiden taustalla on toimivan kunnan lisäksi tarve itsenäistymiseen, kun he ideoivat parannuksia julkisiin kulkuyhteyksiin ja turvallisiin kevyen liikenteen väyliin. Heillä vahva tarve sosiaalisiin suhteisiin eli kavereiden tapaamiseen vapaa-ajalla, iltaisin ja viikonloppuna. He pohtivat, miten julkiset tilat ja kulkuyhteydet tukisivat nuorten mahdollisuuksia kohdata toisiaan sekä omaehtoisesti että harrastuksissa. Kaikista tärkeimmäksi asiaksi keskusteluissa nousee hyväksytyksi tuleminen niin kunnan palveluissa kuin muiden kuntalaisten kanssa. Nuoria kohtaavien aikuisten vuorovaikutustaidot, asenne ja motivaatio ratkaisevat.

Tehtävämme on kasvattaa nuorista aktiivisia kansalaisia. Meidän tehtävämme on antaa kehittyville ja kasvaville nuorille viesti siitä, että he ovat hyväksyttyjä, tarpeellisia ja toivottuja yhteisömme jäseniä. Palaavatko he takaisin lapsuutensa ja nuoruutensa kotikonnuille haettuaan oppia ja kokemuksia maailmalta? Olemmeko valmiita aikuisina eri rooleissamme dialogiin nuorten kanssa jo tänään?

Kirjoittajana on Osallisuuden osaamiskeskuksen projektipäällikkö Heidi Rosbäck, joka on syksyn aikana oppinut, ettei moposuora ole vain moposuora. Siihen kiteytyy lupa kokoontua, muodostaa nuorten yhteisöjä, ottaa huomioon muut kuntalaiset ja luoda rakennettuun kaupunkiympäristöön nuorille toivottuja tiloja luvalliseen tekemiseen.

Nuorten Akatemian Osallisuuden osaamiskeskus kehittää viranhaltijoiden osaamista ja ymmärrystä nuorten osallisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama osaamiskeskus on aloittanut työnsä kuntien johtavista viranhaltijoista ja esimiehistä. Kuntien päätöksentekoa ja toimivuutta kehitetään yhdessä nuorten osallisuuden näkökulmasta.

Nuoret näkyväksi!

Nuoret näkyväksi!

”Nuoret ovat idearikkaita arjen kehittäjiä ja keskustelevia tulevaisuuden rakentajia”, julistan työssäni kuntajohtajille, joita toivon mukaan kehittämään oman kuntansa tulevaisuutta. Enkä puhu vain niistä nuorista, jotka ovat kiinnostuneita poliittisesta vaikuttamisesta, vaan erityisesti myös niistä nuorista, joita se ei kiinnosta pätkääkään. Siksi on tärkeää löytää myös uudenlaisia keinoja vaikuttaa, keskustella, rakentaa yhteisöllisyyttä ja kunnan toimivuutta. Koska ihan kaikilla nuorilla on tärkeää asiaa.

Osana kuntien johtotasolle suunnattua koulutustamme, olemme kohdanneet 250 nuorta eri puolilla Suomea. Nuorten kanssa on pohdittu nuorten osallisuutta, osallistumisen edellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kuntien kehittämistarpeita. Olemme ilahtuneet siitä, että nuoret ovat hyvin kuntalähtöisiä ja haluavat ympärilleen yhteistä hyvää: elinvoimaa ja toimivia arjen ratkaisuja. Nuoremme eivät ole ”mulle kaikki heti nyt” -ihmisiä, vaan tiedostavia, inhimillisiä, laaja-alaisia sekä nykyjärjestelmiä haastavia. Nuorten kehittämisehdotukset ovatkin liittyneet niin kierrätykseen, vastuullisuuteen, liikenteeseen, palveluihin, kuntaviestintään kuin harrastusmahdollisuuksiinkin.

Vaikka nuoret kokevat oman kuntansa ja sen ympäristön tärkeäksi, nuoret kokevat, että he eivät itse ole tärkeitä. Nuorilla on kunnasta riippumatta voimakas kokemus siitä, että heillä ei ole lupaa näkyä tai kuulua, että he ovat vain aikuisten tiellä. Jokaisessa työpajassa nuoret ovat puhuneet ”häätämisestä”; siitä, miten ei ole lupaa olla missään, ei keskustassa eikä kunnan laitamilla. Aina ajetaan jonnekin muualle.

Miksi kuntalainen soittaa poliisit, kun neljä yläkoululaista tyttöä istuu päiväkodin pihakeinussa syömässä irtokarkkeja? Missä nuoret voisivat kokoontua mopoillen ilman, että äänet ja oleminen on häiriöksi? Miksi nuoret ovat uhka jo ennen kuin mitään tapahtuu?

Haluamme olla mukana vahvistamassa kuntien viranomaisten ja nuorten vuorovaikutusta. Kunnalle se tarjoaa toimivampia arjen ja kaupunkikehittämisen ratkaisuja, enemmän sitoutuneita toimijoita, merkityksellistä yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisempaa kuntaa nyt ja tulevaisuudessa. Nuorten näkökulmasta kehittämistarpeiden taustalla on toimivan kunnan lisäksi tarve itsenäistymiseen, kun he ideoivat parannuksia julkisiin kulkuyhteyksiin ja turvallisiin kevyen liikenteen väyliin. Heillä vahva tarve sosiaalisiin suhteisiin eli kavereiden tapaamiseen vapaa-ajalla, iltaisin ja viikonloppuna. He pohtivat, miten julkiset tilat ja kulkuyhteydet tukisivat nuorten mahdollisuuksia kohdata toisiaan sekä omaehtoisesti että harrastuksissa. Kaikista tärkeimmäksi asiaksi keskusteluissa nousee hyväksytyksi tuleminen niin kunnan palveluissa kuin muiden kuntalaisten kanssa. Nuoria kohtaavien aikuisten vuorovaikutustaidot, asenne ja motivaatio ratkaisevat.

Tehtävämme on kasvattaa nuorista aktiivisia kansalaisia. Meidän tehtävämme on antaa kehittyville ja kasvaville nuorille viesti siitä, että he ovat hyväksyttyjä, tarpeellisia ja toivottuja yhteisömme jäseniä. Palaavatko he takaisin lapsuutensa ja nuoruutensa kotikonnuille haettuaan oppia ja kokemuksia maailmalta? Olemmeko valmiita aikuisina eri rooleissamme dialogiin nuorten kanssa jo tänään?

Kirjoittajana on Osallisuuden osaamiskeskuksen projektipäällikkö Heidi Rosbäck, joka on syksyn aikana oppinut, ettei moposuora ole vain moposuora. Siihen kiteytyy lupa kokoontua, muodostaa nuorten yhteisöjä, ottaa huomioon muut kuntalaiset ja luoda rakennettuun kaupunkiympäristöön nuorille toivottuja tiloja luvalliseen tekemiseen.

Nuorten Akatemian Osallisuuden osaamiskeskus kehittää viranhaltijoiden osaamista ja ymmärrystä nuorten osallisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama osaamiskeskus on aloittanut työnsä kuntien johtavista viranhaltijoista ja esimiehistä. Kuntien päätöksentekoa ja toimivuutta kehitetään yhdessä nuorten osallisuuden näkökulmasta.