Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Osallistava TET-harjoittelu on mahdollisuus myös työpaikoille 

Helsingin Sanomat uutisoi 5.9., että monelle nuorelle TET-jakso on pettymys. TET-harjoittelu on pakollinen kaikille yläkoululaisille ja suosittuja TET-paikkoja ovat esimerkiksi päiväkodit ja kaupat. Artikkelissa kerrottiin, että TET-harjoitteluunsa tyytymättömät oppilaat olivat kokeneet TET-jakson tylsäksi ja että he eivät haluaisi olla jaksolla viikkoa pidempään. Toisinaan myös työhön perehdytys on jäänyt puutteelliseksi. Artikkelissa ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö perustaisivat työryhmän TET-toiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntamäärärahoista rahoittama ja Nuorten Akatemian koordinoima kolmivuotinen Sporttitetti-hanke haastaa tylsät TETit. Mallissa nuori pääsee tutustumaan liikunta-alaan työpaikkana. Erityistä mallissa on se, että tehtävät suunnitellaan etukäteen yhdessä nuoren kanssa, tämän mielenkiinnonkohteet ja vahvuudet huomioiden. Tettiläiset ovat päässeet tekemään monipuolisia töitä harjoitusten suunnittelusta ja ohjauksesta tapahtumatuotantoon ja someviestintään.  Mukaan on ilmoittautunut jo lähes 100 liikunta-alan organisaatiota eri puolilla Suomea. Malli on koettu toimivaksi ja hankkeen kyselyn mukaan vuoden 2018 tettiläisistä kaikki suosittelisivat Sporttitettiä kavereilleen.

Miten hyviin tuloksiin on päästy? Sporttitetissä TET-paikoille on tarjottu tukea ja kattava materiaalipaketti osallisuutta edistävän TETin mahdollistamiseksi. Apua ja tukea siis tarjotaan, mutta onnistumiset syntyvät kuitenkin tettipaikoissa. Sporttitetin nuoret kokevat, että he ovat olleet tettipaikalla arvokas osa työyhteisöä: liikunta-alan organisaatiot ovat ottaneet tettiläiset vastaan avoimin mielin ja uskaltaneet myös vastuuttaa nuoria. Tettiläisten palautteissa korostuvat onnistumisen kokemukset: “Parasta oli ohjaaminen, tykkään itse valmentaa ja ohjata ja huomasin että sehän onnistuikin minulta hyvin.”

Opetus- ja kulttuuriministeriössä ollaan siis jo tartuttu TET-kehittämistyöhön liikunta-alalla. Sporttitetti-malli toimii erinomaisena pohjana mahdolliselle tulevaisuuden valtakunnalliselle kehittämistyölle.

 

Heidi Välimäki, projektipäällikkö
Viivi Ylönen, projektikoordinaattori
Nuorten Akatemia

Päivi Aalto-Nevalainen, kulttuuriasiainneuvos
Opetus- ja kulttuuriministeriö, nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Osallistava TET-harjoittelu on mahdollisuus myös työpaikoille 

Osallistava TET-harjoittelu on mahdollisuus myös työpaikoille 

Helsingin Sanomat uutisoi 5.9., että monelle nuorelle TET-jakso on pettymys. TET-harjoittelu on pakollinen kaikille yläkoululaisille ja suosittuja TET-paikkoja ovat esimerkiksi päiväkodit ja kaupat. Artikkelissa kerrottiin, että TET-harjoitteluunsa tyytymättömät oppilaat olivat kokeneet TET-jakson tylsäksi ja että he eivät haluaisi olla jaksolla viikkoa pidempään. Toisinaan myös työhön perehdytys on jäänyt puutteelliseksi. Artikkelissa ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö perustaisivat työryhmän TET-toiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntamäärärahoista rahoittama ja Nuorten Akatemian koordinoima kolmivuotinen Sporttitetti-hanke haastaa tylsät TETit. Mallissa nuori pääsee tutustumaan liikunta-alaan työpaikkana. Erityistä mallissa on se, että tehtävät suunnitellaan etukäteen yhdessä nuoren kanssa, tämän mielenkiinnonkohteet ja vahvuudet huomioiden. Tettiläiset ovat päässeet tekemään monipuolisia töitä harjoitusten suunnittelusta ja ohjauksesta tapahtumatuotantoon ja someviestintään.  Mukaan on ilmoittautunut jo lähes 100 liikunta-alan organisaatiota eri puolilla Suomea. Malli on koettu toimivaksi ja hankkeen kyselyn mukaan vuoden 2018 tettiläisistä kaikki suosittelisivat Sporttitettiä kavereilleen.

Miten hyviin tuloksiin on päästy? Sporttitetissä TET-paikoille on tarjottu tukea ja kattava materiaalipaketti osallisuutta edistävän TETin mahdollistamiseksi. Apua ja tukea siis tarjotaan, mutta onnistumiset syntyvät kuitenkin tettipaikoissa. Sporttitetin nuoret kokevat, että he ovat olleet tettipaikalla arvokas osa työyhteisöä: liikunta-alan organisaatiot ovat ottaneet tettiläiset vastaan avoimin mielin ja uskaltaneet myös vastuuttaa nuoria. Tettiläisten palautteissa korostuvat onnistumisen kokemukset: “Parasta oli ohjaaminen, tykkään itse valmentaa ja ohjata ja huomasin että sehän onnistuikin minulta hyvin.”

Opetus- ja kulttuuriministeriössä ollaan siis jo tartuttu TET-kehittämistyöhön liikunta-alalla. Sporttitetti-malli toimii erinomaisena pohjana mahdolliselle tulevaisuuden valtakunnalliselle kehittämistyölle.

 

Heidi Välimäki, projektipäällikkö
Viivi Ylönen, projektikoordinaattori
Nuorten Akatemia

Päivi Aalto-Nevalainen, kulttuuriasiainneuvos
Opetus- ja kulttuuriministeriö, nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto