Harrastamisella ja omaehtoisella vapaa-ajan toiminnalla on tärkeä merkitys nuorille. Yhä ... Lue lisää
Mahdollisuuksia nuorten kanssa toimimiseen.
Mahdollisuuksia nuorten kanssa toimimiseen.
Harrastamisella ja omaehtoisella vapaa-ajan toiminnalla on tärkeä merkitys nuorille. Yhä ... Lue lisää
Harrastamisella ja omaehtoisella vapaa-ajan toiminnalla on tärkeä merkitys nuorille. Yhä moninaistuvammassa Suomessa on tarkasteltava kriittisesti yhdenvertaisuuden toteutumista käytännössä. Harrastaen tutuksi -hanke pyrkii löytämään erityisesti alueellisia ratkaisuja, jotka edistävät harrastamisen saavutettavuutta.
Vieraskielisen väestön määrä Suomessa on kolminkertaistunut 2000-luvulla ja sitä myötä maahanmuuton merkitys on ollut näkyvästi esillä myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomen nuorissa ikäluokissa yhä useampi on nykyisin ulkomaalaistaustainen, 15–29-vuotiaista kahdeksan prosenttia. Moninaisuuden huomioiminen arjessa ja käytännön toiminnassa onkin entistä tärkeämpää rakennettaessa avointa ja yhdenvertaista yhteiskuntaa.
Kokonaisvaltainen ymmärrys lasten ja nuorten vapaa-ajan merkityksestä on kasvanut viime vuosina ja mahdollisuudet itsensä toteuttamiselle tulee turvata kaikille yhdenvertaisesti. Harrastukset tarjoavat mahdollisuuden osallistua, kehittää omia taitoja sekä luoda sosiaalisia suhteita. Parhaimmillaan harrastaminen tukee nuoren itsetuntoa, luottamusta omiin taitoihin ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Valtion kotouttamisohjelmassa vuosille 2016–2019 nuorisotyö ja liikunta on nostettu mielekkään tekemisen ja kohtaamisten kentäksi maahan muuttaneille ja turvapaikanhakijoille. Harrastamisen koetaan tukevan etenkin yhteisöllisyyttä ja kielen oppimista muun opiskelun ohella.
Usein yhdenvertaisuuskeskustelussa puhutaan matalan kynnyksen palveluista. Esteet harrastamiselle voivat olla hyvin moninaisia ja siksi matalan kynnyksen harrastamisella tarkoitetaan muutakin kuin ilmaisia palveluita. Vaikka taloudelliset kysymykset ovat tärkeitä ja monelle ensisijainen syy harrastamattomuudelle, voivat muita esteitä olla esimerkiksi harrastamisen aikataulut, puutteelliset tutustumismahdollisuudet tai syrjivät asenteet. Harrastaen tutuksi -hankkeessa on noussut jo esille useita erilaisia syitä, joiden takia harrastustoimintaan liittyminen on haasteellista. Jopa yksinkertaiselta vaikuttava asia, kuten tiedon vähäisyys seurojen nettisivuilla tai relevanttien yhteystietojen puuttuminen, voivat monelle koitua suureksi kynnykseksi osallistumiselle. Mikäli toimintamalleja ei tarkastella ulkopuolisin silmin, tällaiset seikat voivat helposti jäädä seuroilta huomiotta. Vuoden 2018 Lasten ja nuorten vapaa-ajantutkimuksessa todetaankin, että esimerkiksi liikuntaa järjestävien tahojen on tarkasteltava toimintansa lähtökohtia ja arvoperustaa kriittisesti.
Matalan kynnyksen harrastustoiminta vaatii myös jatkuvuutta. Hyviksi todettujen käytäntöjen levittäminen ja ideoiden jalkauttaminen toimintaan ovat Harrastaen tutuksi -hankkeen keskiössä. Eri puolilla Suomea tapahtuvan toiminnan on kuitenkin otettava huomioon myös paikkakunnalliset erityispiirteet. Suoraa mallia, joka toimisi kaikkialla on vaikea tarjota, koska alueelliset lähtökohdat ovat hyvin moninaisia ja riippuvat niin nuorten omista kiinnostuksista, osaamisesta ja taustoista kuin paikkakunnan harrastustoiminnan tarjoajista. Kulttuuristen erojen ja harrastamista estävien syiden huomioiminen nousee esille käytännössä ja siksi onkin tärkeää miettiä parhaita ratkaisuja tasa-arvon toteutumiselle juuri paikallisesti. Osaamista ja erilaista tietotaitoa löytyy kuitenkin kaikkialta ja sen hyödyntäminen vuorovaikutuksellisessa ympäristössä voi tuottaa täysin uusia näkökulmia alueelliseen toimintaan.
Kuulemalla ja osallistamalla eritaustaisia nuoria saadaan käyttöön monipuolista osaamista ja kulttuurista pääomaa, joilla voidaan mahdollistaa uusien toimintamallien syntyminen. Nämä äänet ovat ehdottoman tärkeitä rakennettaessa avoimia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Pitkäjänteinen toimintamallien muutos vaatii aitoja kohtaamisia ja vuorovaikutuksellisuutta. Tasa-arvoista toimintaa voidaan toteuttaa vain ottamalla huomioon erilaisten ihmisten kokemukset ja tarpeet. Avoimuus ja yhdenvertaisuus tarjoavat hyvät lähtökohdat harrastustoiminnan kehittämiselle, mutta näiden arvojen näkyminen käytännössä vaatii aktiivista vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä.
Johanna Teerijoki
Kirjoittaja on Nuorten Akatemian korkeakouluharjoittelija ja opiskelee Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelmassa.
Harrastaen tutuksi -hankkeen tavoitteena on Suomeen muuttaneiden nuorten moninaisen osaamisen tunnistaminen ja vahvistaminen sekä osaamisen kanavointi järjestöjen, urheiluseurojen ja muiden vapaa-ajan toimintaa järjestävien tahojen toimintaan. Nuorisoalan toimijoille hanke tarjoaa ideoita uusien ihmisten tavoittamiseen ja tukea toiminnan yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden kehittämiseen.
Harrastamisella ja omaehtoisella vapaa-ajan toiminnalla on tärkeä merkitys nuorille. Yhä moninaistuvammassa Suomessa on tarkasteltava kriittisesti yhdenvertaisuuden toteutumista käytännössä. Harrastaen tutuksi -hanke pyrkii löytämään erityisesti alueellisia ratkaisuja, jotka edistävät harrastamisen saavutettavuutta.
Vieraskielisen väestön määrä Suomessa on kolminkertaistunut 2000-luvulla ja sitä myötä maahanmuuton merkitys on ollut näkyvästi esillä myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomen nuorissa ikäluokissa yhä useampi on nykyisin ulkomaalaistaustainen, 15–29-vuotiaista kahdeksan prosenttia. Moninaisuuden huomioiminen arjessa ja käytännön toiminnassa onkin entistä tärkeämpää rakennettaessa avointa ja yhdenvertaista yhteiskuntaa.
Kokonaisvaltainen ymmärrys lasten ja nuorten vapaa-ajan merkityksestä on kasvanut viime vuosina ja mahdollisuudet itsensä toteuttamiselle tulee turvata kaikille yhdenvertaisesti. Harrastukset tarjoavat mahdollisuuden osallistua, kehittää omia taitoja sekä luoda sosiaalisia suhteita. Parhaimmillaan harrastaminen tukee nuoren itsetuntoa, luottamusta omiin taitoihin ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Valtion kotouttamisohjelmassa vuosille 2016–2019 nuorisotyö ja liikunta on nostettu mielekkään tekemisen ja kohtaamisten kentäksi maahan muuttaneille ja turvapaikanhakijoille. Harrastamisen koetaan tukevan etenkin yhteisöllisyyttä ja kielen oppimista muun opiskelun ohella.
Usein yhdenvertaisuuskeskustelussa puhutaan matalan kynnyksen palveluista. Esteet harrastamiselle voivat olla hyvin moninaisia ja siksi matalan kynnyksen harrastamisella tarkoitetaan muutakin kuin ilmaisia palveluita. Vaikka taloudelliset kysymykset ovat tärkeitä ja monelle ensisijainen syy harrastamattomuudelle, voivat muita esteitä olla esimerkiksi harrastamisen aikataulut, puutteelliset tutustumismahdollisuudet tai syrjivät asenteet. Harrastaen tutuksi -hankkeessa on noussut jo esille useita erilaisia syitä, joiden takia harrastustoimintaan liittyminen on haasteellista. Jopa yksinkertaiselta vaikuttava asia, kuten tiedon vähäisyys seurojen nettisivuilla tai relevanttien yhteystietojen puuttuminen, voivat monelle koitua suureksi kynnykseksi osallistumiselle. Mikäli toimintamalleja ei tarkastella ulkopuolisin silmin, tällaiset seikat voivat helposti jäädä seuroilta huomiotta. Vuoden 2018 Lasten ja nuorten vapaa-ajantutkimuksessa todetaankin, että esimerkiksi liikuntaa järjestävien tahojen on tarkasteltava toimintansa lähtökohtia ja arvoperustaa kriittisesti.
Matalan kynnyksen harrastustoiminta vaatii myös jatkuvuutta. Hyviksi todettujen käytäntöjen levittäminen ja ideoiden jalkauttaminen toimintaan ovat Harrastaen tutuksi -hankkeen keskiössä. Eri puolilla Suomea tapahtuvan toiminnan on kuitenkin otettava huomioon myös paikkakunnalliset erityispiirteet. Suoraa mallia, joka toimisi kaikkialla on vaikea tarjota, koska alueelliset lähtökohdat ovat hyvin moninaisia ja riippuvat niin nuorten omista kiinnostuksista, osaamisesta ja taustoista kuin paikkakunnan harrastustoiminnan tarjoajista. Kulttuuristen erojen ja harrastamista estävien syiden huomioiminen nousee esille käytännössä ja siksi onkin tärkeää miettiä parhaita ratkaisuja tasa-arvon toteutumiselle juuri paikallisesti. Osaamista ja erilaista tietotaitoa löytyy kuitenkin kaikkialta ja sen hyödyntäminen vuorovaikutuksellisessa ympäristössä voi tuottaa täysin uusia näkökulmia alueelliseen toimintaan.
Kuulemalla ja osallistamalla eritaustaisia nuoria saadaan käyttöön monipuolista osaamista ja kulttuurista pääomaa, joilla voidaan mahdollistaa uusien toimintamallien syntyminen. Nämä äänet ovat ehdottoman tärkeitä rakennettaessa avoimia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Pitkäjänteinen toimintamallien muutos vaatii aitoja kohtaamisia ja vuorovaikutuksellisuutta. Tasa-arvoista toimintaa voidaan toteuttaa vain ottamalla huomioon erilaisten ihmisten kokemukset ja tarpeet. Avoimuus ja yhdenvertaisuus tarjoavat hyvät lähtökohdat harrastustoiminnan kehittämiselle, mutta näiden arvojen näkyminen käytännössä vaatii aktiivista vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä.
Johanna Teerijoki
Kirjoittaja on Nuorten Akatemian korkeakouluharjoittelija ja opiskelee Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelmassa.
Harrastaen tutuksi -hankkeen tavoitteena on Suomeen muuttaneiden nuorten moninaisen osaamisen tunnistaminen ja vahvistaminen sekä osaamisen kanavointi järjestöjen, urheiluseurojen ja muiden vapaa-ajan toimintaa järjestävien tahojen toimintaan. Nuorisoalan toimijoille hanke tarjoaa ideoita uusien ihmisten tavoittamiseen ja tukea toiminnan yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden kehittämiseen.