Nuorten Akatemia

Mahdollisuuksia nuorten kanssa toimimiseen.

ilmastokasvatus

Syksyn kouluvierailut ja mobiilipelit oppilaitoksille

Syksyn Note-toiminta käynnistyy jälleen! Oppilaitoksille on tarjolla maksuttomia kouluvierailuja ja ... Lue lisää

Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Nuortemme osallisuus ilmastokysymyksissä (elin)tärkeää

Nuorten arvoja ja asenteita tutkivan Nuorisobarometrin teemana olivat tänä vuonna ilmastokysymykset sekä kestävä kehitys. Barometrin tuoreiden tulosten mukaan nuorten tulevaisuususkon kasvun lisäksi yhtä todellisia ovat myös nuorten ilmastoahdistus ja suru ilmastonmuutoksen seurauksista. Suurin osa nuorista kuitenkin luottaa tieteelliseen faktaan, teknologian kehitykseen ja toimintatapojen muutokseen ja kokee, että meillä on jo käytössämme paljon niitä keinoja, joilla voimme vaikuttaa ilmastokysymyksiin.  

Monet nuoret ovatkin valmiina käärimään hihat ja tarttumaan toimeen. Suurin osa nuorista oli vastannut barometrissä muuttaneensa omaa kulutuskäyttäytymistään ympäristöystävällisemmäksi ja 39 prosenttia vastaajista oli myös luopunut jostakin itselleen tärkeästä asiasta ympäristön tähden. Nuoret ajattelevat keskimäärin tehokkaimpina vaikutustapoina äänestämistä, kulutusvalintoja, vapaaehtoistyötä ja päättäjien kanssa keskustelemista. Pieni mutta äänekäs osa nuorista on myös valmiina nousemaan barrikadeille tulevaisuuden puolesta.

Nuoret myös toivovat ja odottavat, että aikuiset ja varsinkin päättäjät tarttuvat toimeen. Aikuisten on oltava luottamuksen arvoisia, mutta tämä ei yksin riitä. Nuoret haluavat vaikuttaa ilmastoa koskevaan päätöksentekoon ja omaan tulevaisuuteensa – vaan otammeko tämän huomioon? Jotta usko tulevaisuuteen säilyy, tarvitaan osallistamista.

Ilmastokriisi on nuorisopoliittinen kysymys – otettaisiinko nuoret mukaan päätöksentekoon?

Valtion nuorisoneuvoston politiikkasuosituksissa peräänkuulutetaan nuorten osallisuutta ja sitä, että nuorille on tarjottava mahdollisuuksia kanavoida ilmastoahdistusta vaikuttamiseen ja tekoihin. Nuoret on siis otettava mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon ilmastokysymyksiin ja kestävään kehitykseen liittyvissä päätöksissä. 

Osallisuudessa on parhaimmillaan kysymys yhteisöön kuulumisen tunteesta sekä siitä, että jokaisella on oikeus tulla kuulluksi sekä vaikuttaa itseään koskettaviin ja kiinnostaviin asioihin. Nuorisobarometrin esipuheessa todetaan, että tämän päivän nuoriso tulee elämään aiempia sukupolvia pidempään, ja joutuu ratkomaan ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita ja kysymyksiä koko elämänsä ajan. Ilmastokysymykset ovat siis myös nuorisopoliittinen kysymys ja voisi sanoa, että niiden pohtiminen ja ratkominen on osa nuorten tulevaisuustaitoja. Nuorten osallisuus ilmastokysymyksiin liittyvässä keskustelussa on siis tärkeää – ellei jopa elintärkeää.

Kaikilla nuorilla oikeus kattavaan ilmastokasvatukseen 

Nuorten osallisuuden kannalta olennaista on myös pohtia sitä, jääkö joku ulkopuolelle. Monilla nuorilla on oman käsityksensä mukaan hyvät tiedot ympäristöön liittyvistä kysymyksistä, mutta ilmastokasvatus ei tavoita kaikkia tasapuolisesti. Nuorisobarometrin mukaan esimerkiksi peruskoulutausta ja ammatillinen koulutus ovat yhteydessä siihen, että nuori ei arvele olevansa perillä ympäristökysymyksistä. Ilmastoon ja kestävään kehitykseen liittyvät aiheet koskettavat kuitenkin jokaisen elämää yhä enenevissä määrin. Jokaisella on oikeus kattavaan ilmastokasvatukseen, sillä muuten lupaukset osallisuudesta jäävät tyhjiksi. 

Opettajat ja nuorten vapaa-ajan ohjaajat ovat merkittävässä roolissa, kun halutaan taata jokaiselle nuorelle yhtäläiset tulevaisuustaidot ilmastokysymyksiin liittyen. Nuoren on vaikea osallistua keskusteluun, jos kokee, ettei tiedä tarpeeksi. Jos nuori haluaa vaikuttaa ilmastoasioissa ja olla mukana edistämässä kestävää kehitystä, on huolehdittava, että hänellä on tarvittavat tiedot sekä ilmastokysymyksistä että omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Konkreettiset valinnat arjessa ja mahdollisuus osallistua keskusteluun ovat myös keinoja ilmastoahdistuksen lieventämiseen.


Materiaaleja, linkkejä ja työkaluja 

Nuorisobarometri on vuosittain julkaistava tutkimus, joka mittaa 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita. Tutkimusta varten on haastateltu puhelimitse 1835 nuorta joulukuussa 2020 – maaliskuussa 2021. Nuorisobarometrin tulokset kokonaisuudessaan voit lukea Nuorisotutkimusseuran sivuilta ja barometrin infograafeihin voit tutustua tarkemmin täällä.

Nuoret ja osallisuus -sivuilta löydät toimintamalleja, työkaluja ja ratkaisuja nuorten osallistamiseen. Johdamme Osallisuuden osaamiskeskuksesta, jonka tarkoitus on lisätä ymmärrystä, tietoa ja valmiuksia nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen sekä toteutumiseen julkishallinnossa. 

Mikäli olet kiinnostunut siitä, miten osallistaa nuoret mukaan yrityksen tai organisaation toimintaan, lue lisää palveluistamme yrityksille ja organisaatioille täältä. Voit myös olla suoraan yhteydessä kumppanuuspäällikköömme Urpo Uusitaloon:
+358 40 099 5546, urpo.uusitalo(at)nuortenakatemia.fi

Tutustu myös ilmasto- ja globaalikasvatus hankkeisiimme, joiden maksuttomat materiaalit on suunnattu opetuskäyttöön ja/tai nuorten vapaa-ajantoimintaan: 

Nuortemme osallisuus ilmastokysymyksissä (elin)tärkeää

Nuortemme osallisuus ilmastokysymyksissä (elin)tärkeää

Nuorten arvoja ja asenteita tutkivan Nuorisobarometrin teemana olivat tänä vuonna ilmastokysymykset sekä kestävä kehitys. Barometrin tuoreiden tulosten mukaan nuorten tulevaisuususkon kasvun lisäksi yhtä todellisia ovat myös nuorten ilmastoahdistus ja suru ilmastonmuutoksen seurauksista. Suurin osa nuorista kuitenkin luottaa tieteelliseen faktaan, teknologian kehitykseen ja toimintatapojen muutokseen ja kokee, että meillä on jo käytössämme paljon niitä keinoja, joilla voimme vaikuttaa ilmastokysymyksiin.  

Monet nuoret ovatkin valmiina käärimään hihat ja tarttumaan toimeen. Suurin osa nuorista oli vastannut barometrissä muuttaneensa omaa kulutuskäyttäytymistään ympäristöystävällisemmäksi ja 39 prosenttia vastaajista oli myös luopunut jostakin itselleen tärkeästä asiasta ympäristön tähden. Nuoret ajattelevat keskimäärin tehokkaimpina vaikutustapoina äänestämistä, kulutusvalintoja, vapaaehtoistyötä ja päättäjien kanssa keskustelemista. Pieni mutta äänekäs osa nuorista on myös valmiina nousemaan barrikadeille tulevaisuuden puolesta.

Nuoret myös toivovat ja odottavat, että aikuiset ja varsinkin päättäjät tarttuvat toimeen. Aikuisten on oltava luottamuksen arvoisia, mutta tämä ei yksin riitä. Nuoret haluavat vaikuttaa ilmastoa koskevaan päätöksentekoon ja omaan tulevaisuuteensa – vaan otammeko tämän huomioon? Jotta usko tulevaisuuteen säilyy, tarvitaan osallistamista.

Ilmastokriisi on nuorisopoliittinen kysymys – otettaisiinko nuoret mukaan päätöksentekoon?

Valtion nuorisoneuvoston politiikkasuosituksissa peräänkuulutetaan nuorten osallisuutta ja sitä, että nuorille on tarjottava mahdollisuuksia kanavoida ilmastoahdistusta vaikuttamiseen ja tekoihin. Nuoret on siis otettava mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon ilmastokysymyksiin ja kestävään kehitykseen liittyvissä päätöksissä. 

Osallisuudessa on parhaimmillaan kysymys yhteisöön kuulumisen tunteesta sekä siitä, että jokaisella on oikeus tulla kuulluksi sekä vaikuttaa itseään koskettaviin ja kiinnostaviin asioihin. Nuorisobarometrin esipuheessa todetaan, että tämän päivän nuoriso tulee elämään aiempia sukupolvia pidempään, ja joutuu ratkomaan ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita ja kysymyksiä koko elämänsä ajan. Ilmastokysymykset ovat siis myös nuorisopoliittinen kysymys ja voisi sanoa, että niiden pohtiminen ja ratkominen on osa nuorten tulevaisuustaitoja. Nuorten osallisuus ilmastokysymyksiin liittyvässä keskustelussa on siis tärkeää – ellei jopa elintärkeää.

Kaikilla nuorilla oikeus kattavaan ilmastokasvatukseen 

Nuorten osallisuuden kannalta olennaista on myös pohtia sitä, jääkö joku ulkopuolelle. Monilla nuorilla on oman käsityksensä mukaan hyvät tiedot ympäristöön liittyvistä kysymyksistä, mutta ilmastokasvatus ei tavoita kaikkia tasapuolisesti. Nuorisobarometrin mukaan esimerkiksi peruskoulutausta ja ammatillinen koulutus ovat yhteydessä siihen, että nuori ei arvele olevansa perillä ympäristökysymyksistä. Ilmastoon ja kestävään kehitykseen liittyvät aiheet koskettavat kuitenkin jokaisen elämää yhä enenevissä määrin. Jokaisella on oikeus kattavaan ilmastokasvatukseen, sillä muuten lupaukset osallisuudesta jäävät tyhjiksi. 

Opettajat ja nuorten vapaa-ajan ohjaajat ovat merkittävässä roolissa, kun halutaan taata jokaiselle nuorelle yhtäläiset tulevaisuustaidot ilmastokysymyksiin liittyen. Nuoren on vaikea osallistua keskusteluun, jos kokee, ettei tiedä tarpeeksi. Jos nuori haluaa vaikuttaa ilmastoasioissa ja olla mukana edistämässä kestävää kehitystä, on huolehdittava, että hänellä on tarvittavat tiedot sekä ilmastokysymyksistä että omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Konkreettiset valinnat arjessa ja mahdollisuus osallistua keskusteluun ovat myös keinoja ilmastoahdistuksen lieventämiseen.


Materiaaleja, linkkejä ja työkaluja 

Nuorisobarometri on vuosittain julkaistava tutkimus, joka mittaa 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita. Tutkimusta varten on haastateltu puhelimitse 1835 nuorta joulukuussa 2020 – maaliskuussa 2021. Nuorisobarometrin tulokset kokonaisuudessaan voit lukea Nuorisotutkimusseuran sivuilta ja barometrin infograafeihin voit tutustua tarkemmin täällä.

Nuoret ja osallisuus -sivuilta löydät toimintamalleja, työkaluja ja ratkaisuja nuorten osallistamiseen. Johdamme Osallisuuden osaamiskeskuksesta, jonka tarkoitus on lisätä ymmärrystä, tietoa ja valmiuksia nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen sekä toteutumiseen julkishallinnossa. 

Mikäli olet kiinnostunut siitä, miten osallistaa nuoret mukaan yrityksen tai organisaation toimintaan, lue lisää palveluistamme yrityksille ja organisaatioille täältä. Voit myös olla suoraan yhteydessä kumppanuuspäällikköömme Urpo Uusitaloon:
+358 40 099 5546, urpo.uusitalo(at)nuortenakatemia.fi

Tutustu myös ilmasto- ja globaalikasvatus hankkeisiimme, joiden maksuttomat materiaalit on suunnattu opetuskäyttöön ja/tai nuorten vapaa-ajantoimintaan: