Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Nuorten ajatuksia työelämästä + vinkkejä nuorille ja työnantajille

Artikkelikuva: Ote nuorten terveisistä työnantajille ja esihenkilöille

Nuorten Akatemia oli mukana tiistaina 5.10.2021 toteutetussa MUST X TUNTUU – nuorten hybriditapahtumassa. Tapahtuman yhteydessä Nuorten Akatemian kouluvierailija Laura Kupari ja Mielellään töissä -hankkeessa alusta asti mukana ollut kehittämispäällikkö Niina Salmi ohjasivat noin 20:lle toisen asteen ammatillisen puolen opiskelijalle työhyvinvointiaiheisen työpajan. Työpajassa nuoret pääsivät pelaamaan Mielellään töissä -mobiilipeliä, tuomaan esiin työelämää koskevia ajatuksiaan sekä lähettämään terveisiä työnantajille ja esihenkilöille.

Nyt nuoret saavat äänensä vielä kuuluvammaksi, sillä esittelemme heidän työpajassa post-it-lapuille kirjoittamia työelämän innostavia ja huolestuttavia asioita. Puheenvuoron saa myös MUST X TUNTUU -tapahtumassa puhujana toiminut Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto, joka antaa vinkkejä niin nuorille kuin työnantajille nuorten ajatusten pohjalta.

Työelämässä innostavat palkka, työyhteisö ja itsensä kehittäminen

Nuoria innostavien asioiden kärkeen nousevat raha ja työyhteisö. Työyhteisöteemaa tuodaan esiin vastauksissa muun muassa mainitsemalla työkaverit, yhteisöllisyys sekä porukkaan kuuluminen. Myös hyvä ilmapiiri innostaa. Innostavana nähdään niin ikään oman itsensä kehittäminen, kasvaminen, uuden oppiminen ja menestyminen.

Levanto peilaa aihetta viimeaikaisiin tutkimuksiin, joissa korostuvat esimerkiksi työelämän merkityksellisyys, itsensä toteuttaminen ja jatkuva kehittyminen: ”Olen huomannut, että tämäntyyppisissä työpajoissa innostavat tekijät sen sijaan näyttäytyvät paljon arkisempina asioina. Esimerkiksi juuri näin, että innostavaa on palkka ja se, että porukassa on hyvä työskennellä.”

Mitä työnantaja voi tehdä, jotta innostus pysyisi yllä, kun nuoret pääsevät työelämään?

”Vastausten perusteella ainakin maksaa aidosti kilpailukykyistä palkkaa”, Levanto aloittaa. ”Etenkin nyt korona-aikaan on noussut entistäkin tärkeämmäksi se, miten rakennetaan yhteisöllisyys niin, että se liittyy työhön. Sekään ei nimittäin aina auta, että porukka viihtyy vapaa-aikana keskenään, jos vuorovaikutus työtä tehdessä ei toimi. Nyrkkisääntönä on, että yhteisöllisyyttä työssä rakennetaan tekemällä töitä yhdessä. Nuorten työntekijöiden kanssa tähän puolestaan liittyy vahvasti perehdytys, eli se, että opetellaan tekemään töitä yhdessä”, Levanto jatkaa.

Levanto kertoo myös esimerkin, jossa yhteistyötä ei ole huomioitu: ”Tietyissä työpaikoissa yhteisöllisyys on vähäistä, koska vuoronvaihdot on tehty niin ohuiksi. Työntekijät ehtivät käydä läpi vain pakolliset asiat. Yhteisöllisyys ja uudet ideat sen sijaan rakentuvat toisilta saatavista kimmokkeista ja siitä, että on aikaa puhua muustakin kuin ihan välttämättömästä.” Monilla aloilla tämänkaltaiset ratkaisut ovat varmasti kustannuskysymyksiä. Yhteisöllinen työympäristö kuitenkin tukee työssä suoriutumista, pysyvyyttä ja jaksamista. Ehkäpä aiheeseen olisi tällaisissa paikoissa hyvä syventyä ja nähdä yhteisöllisyys tarpeellisena, mutta myös mahdollisuutena säästää kustannuksia?

Työhön, palkkaan ja omaan suoriutumiseen liittyviä huolia

Nuoret tuovat esiin huolenaiheita monesta eri näkökulmasta. Yhtäältä huolta aiheuttaa itse työ ja esimerkiksi palkan pienuus. Työn ja palkan lisäksi työhön liittyvinä huolenaiheina voivat olla esimerkiksi työympäristö, työn fyysisyys ja pelkän negatiivisen palautteen saaminen.

Toisaalta osa murheista koskee omaa suoriutumista tai omaa itseä. Nuorten vastauksissa käy ilmi pidetyksi tulemiseen, riittämättömyyteen, hyväksytyksi tulemiseen ja epäonnistumiseen liittyviä huolia. Vastauksissa kerrotaan myös huolia jaksamisesta sekä sukupuolen perusteella väheksymisestä.

Mitä työnantaja voi tehdä huolenaiheille?

Nuorten, juuri työelämään saapuvien kohdalla työnantajan tulisi kiinnittää erityishuomiota vaatimustasoon, odotuksiin ja perehdytykseen. ”Ne ovat kestävän työnteon edellytykset”, Levanto toteaa ja täydentää: ”Lisäksi tarvitaan realistiset tavoitteet, joiden avulla annetaan mahdollisuuksia onnistua. Kun ensimmäiset kokemukset työstä ovat minäpystyvyyttä ruokkivia, ruokitaan samalla tulevia mahdollisuuksia onnistua.”

”Riittämättömyyden tunne on mielestäni se, joka aiheuttaa työuupumusta. Tähän työnantajat voivat vaikuttaa sillä, mihin asetetaan riittävän tavoite. Toinen kysymys on se, millä työntekijät saadaan uskomaan, että se oikeasti riittää”, Levanto sanoo, ja jatkaa: ”Siihen auttaa ainakin se, että tavoitteista ja odotuksista puhutaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Konkreettisena keskustelunavauksena työntekijälle voi olla esimerkiksi: ’Miten sinä ymmärsit sinulle asetetut odotukset?’ Monien alojen kohdalla, vaikkapa myyntityössä, on myös hyvä selventää sitä mitä oikeasti odotetaan. Onko tarkoituksena päästä tavoitteeseen vai onko jokin hiljainen oletus siitä, että se pitää ylittää?”

Levanto toteaa, että työnantajien on hyvä olla tarkkana, että keskustelun lopputulemana on yhteinen ymmärrys siitä, mistä oikeasti ollaan kiinnostuneita ja mitä tavoitellaan: ”Ihmiset tekevät sitä, mitä he luulevat, että heiltä odotetaan.”

Myös palautteella on Levannon mukaan suuri merkitys: ”On tärkeää antaa rakentavaa palautetta sekä palautetta siitä, että tehtiin jotakin poikkeuksellista. Silti aika ajoin on myös hyvä todeta ääneen, että jokin asia on muuten mennyt juuri niin kuin pitääkin, vaikkei asiaan yleensä kiinnitetä niin paljon huomiota. Myös negatiivisuudesta olisi hyvä siirtyä keskittymään onnistumisiin. Päivän kymmenestä asiakkaasta yhden ollessa hankala tulisi enemmän nostaa esiin niitä yhdeksää onnistunutta kohtaamista.”

Mitä työnantaja ja nuori voivat yhdessä tehdä huolenaiheille?

”Epäonnistumiseen liittyviin huoliin sanoisin nuorille, että kokeneemmat työntekijät ovat usein kokeneempia juuri siksi, että he ovat epäonnistuneet riittävän monta kertaa tietääkseen miten hommat kannattaa tehdä”, Levanto tiivistää. Hän lisää, että ihan kaikkien osapuolien olisi hyvä varoa ruokkimasta sellaista oletusta, että työtä aloittaessaan olisi mahdollista osata työ täydellisesti: ”Työelämään siirtyessä ollaan pikemminkin vaiheessa, jossa on valmiudet oppia työ.”

Työntekijän jaksamisen Levanto muistuttaa olevan yhteinen vastuu. Työnantaja ei voi huolehtia työntekijän puolesta hänen hyvinvoinnistaan. Toisaalta työnantajan tulee tarjota puitteet, jotta työntekijä pystyy huolehtimaan omasta jaksamisestaan.

Lopuksi

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, joten voi olla, että nuorten työhön liittyvät huolet liittyvät esimerkiksi työelämän, työnkuvien ja työn tekemisen tapojen muutoksiin. Asiasta voi kuitenkin löytää positiivisen puolen, sillä tällöin on myös mahdollisuus tehdä työelämästä itsensä näköinen.

Levannon mukaan voi olla jopa lohdullista, että tämän päivän nuorista tuskin kukaan tulee jäämään eläkkeelle työstä, johon ensin työllistyy. Saattaa vähentää paineta, kun tietää, ettei valinnan tarvitse osua ensimmäisellä oikeaan. Levanto tiivistääkin lopuksi: ”Kaikki uratarinat kuulostavat hyviltä, kun ne kerrotaan jälkikäteen.”

Kirjoittaja: Wiliina Gullstén, Nuorten Akatemian assistentti.

Mielellään töissä -peli on mobiilipeli, jonka myös opettaja voi ohjata itse ryhmälleen. Maksuton peli on tilattavissa Nuorten Akatemian nettisivuilta. Tilaa tästä! Mielellään töissä -hankkeessa toteutetaan syksyllä 2021 myös Mielellään töissä -kouluvierailuita, joissa pelataan peliä sekä tehdään erilaisia toiminnallisia ja vuorovaikutteisia harjoitteita kouluvierailijoiden ohjaamana. Mielellään töissä -kouluvierailut ovat tällä hetkellä kovan kysynnän vuoksi loppuun varattuja. Ne ovat kuitenkin edelleen tilattavissa, jolloin mahdollisten peruutusten tullessa toteutamme varasijalla olevien vierailuja.

Mielellään töissä -hanketta toteutetaan yhteistyössä Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa ja se on osana Ilmarisen 60-juhlavuoden toimintaa. Nuorten Akatemian lisäksi hankekumppaneina ovat myös Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry ja MIELI Suomen Mielenterveys ry.

Nuorten ajatuksia työelämästä + vinkkejä nuorille ja työnantajille

Nuorten ajatuksia työelämästä + vinkkejä nuorille ja työnantajille

Artikkelikuva: Ote nuorten terveisistä työnantajille ja esihenkilöille

Nuorten Akatemia oli mukana tiistaina 5.10.2021 toteutetussa MUST X TUNTUU – nuorten hybriditapahtumassa. Tapahtuman yhteydessä Nuorten Akatemian kouluvierailija Laura Kupari ja Mielellään töissä -hankkeessa alusta asti mukana ollut kehittämispäällikkö Niina Salmi ohjasivat noin 20:lle toisen asteen ammatillisen puolen opiskelijalle työhyvinvointiaiheisen työpajan. Työpajassa nuoret pääsivät pelaamaan Mielellään töissä -mobiilipeliä, tuomaan esiin työelämää koskevia ajatuksiaan sekä lähettämään terveisiä työnantajille ja esihenkilöille.

Nyt nuoret saavat äänensä vielä kuuluvammaksi, sillä esittelemme heidän työpajassa post-it-lapuille kirjoittamia työelämän innostavia ja huolestuttavia asioita. Puheenvuoron saa myös MUST X TUNTUU -tapahtumassa puhujana toiminut Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto, joka antaa vinkkejä niin nuorille kuin työnantajille nuorten ajatusten pohjalta.

Työelämässä innostavat palkka, työyhteisö ja itsensä kehittäminen

Nuoria innostavien asioiden kärkeen nousevat raha ja työyhteisö. Työyhteisöteemaa tuodaan esiin vastauksissa muun muassa mainitsemalla työkaverit, yhteisöllisyys sekä porukkaan kuuluminen. Myös hyvä ilmapiiri innostaa. Innostavana nähdään niin ikään oman itsensä kehittäminen, kasvaminen, uuden oppiminen ja menestyminen.

Levanto peilaa aihetta viimeaikaisiin tutkimuksiin, joissa korostuvat esimerkiksi työelämän merkityksellisyys, itsensä toteuttaminen ja jatkuva kehittyminen: ”Olen huomannut, että tämäntyyppisissä työpajoissa innostavat tekijät sen sijaan näyttäytyvät paljon arkisempina asioina. Esimerkiksi juuri näin, että innostavaa on palkka ja se, että porukassa on hyvä työskennellä.”

Mitä työnantaja voi tehdä, jotta innostus pysyisi yllä, kun nuoret pääsevät työelämään?

”Vastausten perusteella ainakin maksaa aidosti kilpailukykyistä palkkaa”, Levanto aloittaa. ”Etenkin nyt korona-aikaan on noussut entistäkin tärkeämmäksi se, miten rakennetaan yhteisöllisyys niin, että se liittyy työhön. Sekään ei nimittäin aina auta, että porukka viihtyy vapaa-aikana keskenään, jos vuorovaikutus työtä tehdessä ei toimi. Nyrkkisääntönä on, että yhteisöllisyyttä työssä rakennetaan tekemällä töitä yhdessä. Nuorten työntekijöiden kanssa tähän puolestaan liittyy vahvasti perehdytys, eli se, että opetellaan tekemään töitä yhdessä”, Levanto jatkaa.

Levanto kertoo myös esimerkin, jossa yhteistyötä ei ole huomioitu: ”Tietyissä työpaikoissa yhteisöllisyys on vähäistä, koska vuoronvaihdot on tehty niin ohuiksi. Työntekijät ehtivät käydä läpi vain pakolliset asiat. Yhteisöllisyys ja uudet ideat sen sijaan rakentuvat toisilta saatavista kimmokkeista ja siitä, että on aikaa puhua muustakin kuin ihan välttämättömästä.” Monilla aloilla tämänkaltaiset ratkaisut ovat varmasti kustannuskysymyksiä. Yhteisöllinen työympäristö kuitenkin tukee työssä suoriutumista, pysyvyyttä ja jaksamista. Ehkäpä aiheeseen olisi tällaisissa paikoissa hyvä syventyä ja nähdä yhteisöllisyys tarpeellisena, mutta myös mahdollisuutena säästää kustannuksia?

Työhön, palkkaan ja omaan suoriutumiseen liittyviä huolia

Nuoret tuovat esiin huolenaiheita monesta eri näkökulmasta. Yhtäältä huolta aiheuttaa itse työ ja esimerkiksi palkan pienuus. Työn ja palkan lisäksi työhön liittyvinä huolenaiheina voivat olla esimerkiksi työympäristö, työn fyysisyys ja pelkän negatiivisen palautteen saaminen.

Toisaalta osa murheista koskee omaa suoriutumista tai omaa itseä. Nuorten vastauksissa käy ilmi pidetyksi tulemiseen, riittämättömyyteen, hyväksytyksi tulemiseen ja epäonnistumiseen liittyviä huolia. Vastauksissa kerrotaan myös huolia jaksamisesta sekä sukupuolen perusteella väheksymisestä.

Mitä työnantaja voi tehdä huolenaiheille?

Nuorten, juuri työelämään saapuvien kohdalla työnantajan tulisi kiinnittää erityishuomiota vaatimustasoon, odotuksiin ja perehdytykseen. ”Ne ovat kestävän työnteon edellytykset”, Levanto toteaa ja täydentää: ”Lisäksi tarvitaan realistiset tavoitteet, joiden avulla annetaan mahdollisuuksia onnistua. Kun ensimmäiset kokemukset työstä ovat minäpystyvyyttä ruokkivia, ruokitaan samalla tulevia mahdollisuuksia onnistua.”

”Riittämättömyyden tunne on mielestäni se, joka aiheuttaa työuupumusta. Tähän työnantajat voivat vaikuttaa sillä, mihin asetetaan riittävän tavoite. Toinen kysymys on se, millä työntekijät saadaan uskomaan, että se oikeasti riittää”, Levanto sanoo, ja jatkaa: ”Siihen auttaa ainakin se, että tavoitteista ja odotuksista puhutaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Konkreettisena keskustelunavauksena työntekijälle voi olla esimerkiksi: ’Miten sinä ymmärsit sinulle asetetut odotukset?’ Monien alojen kohdalla, vaikkapa myyntityössä, on myös hyvä selventää sitä mitä oikeasti odotetaan. Onko tarkoituksena päästä tavoitteeseen vai onko jokin hiljainen oletus siitä, että se pitää ylittää?”

Levanto toteaa, että työnantajien on hyvä olla tarkkana, että keskustelun lopputulemana on yhteinen ymmärrys siitä, mistä oikeasti ollaan kiinnostuneita ja mitä tavoitellaan: ”Ihmiset tekevät sitä, mitä he luulevat, että heiltä odotetaan.”

Myös palautteella on Levannon mukaan suuri merkitys: ”On tärkeää antaa rakentavaa palautetta sekä palautetta siitä, että tehtiin jotakin poikkeuksellista. Silti aika ajoin on myös hyvä todeta ääneen, että jokin asia on muuten mennyt juuri niin kuin pitääkin, vaikkei asiaan yleensä kiinnitetä niin paljon huomiota. Myös negatiivisuudesta olisi hyvä siirtyä keskittymään onnistumisiin. Päivän kymmenestä asiakkaasta yhden ollessa hankala tulisi enemmän nostaa esiin niitä yhdeksää onnistunutta kohtaamista.”

Mitä työnantaja ja nuori voivat yhdessä tehdä huolenaiheille?

”Epäonnistumiseen liittyviin huoliin sanoisin nuorille, että kokeneemmat työntekijät ovat usein kokeneempia juuri siksi, että he ovat epäonnistuneet riittävän monta kertaa tietääkseen miten hommat kannattaa tehdä”, Levanto tiivistää. Hän lisää, että ihan kaikkien osapuolien olisi hyvä varoa ruokkimasta sellaista oletusta, että työtä aloittaessaan olisi mahdollista osata työ täydellisesti: ”Työelämään siirtyessä ollaan pikemminkin vaiheessa, jossa on valmiudet oppia työ.”

Työntekijän jaksamisen Levanto muistuttaa olevan yhteinen vastuu. Työnantaja ei voi huolehtia työntekijän puolesta hänen hyvinvoinnistaan. Toisaalta työnantajan tulee tarjota puitteet, jotta työntekijä pystyy huolehtimaan omasta jaksamisestaan.

Lopuksi

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, joten voi olla, että nuorten työhön liittyvät huolet liittyvät esimerkiksi työelämän, työnkuvien ja työn tekemisen tapojen muutoksiin. Asiasta voi kuitenkin löytää positiivisen puolen, sillä tällöin on myös mahdollisuus tehdä työelämästä itsensä näköinen.

Levannon mukaan voi olla jopa lohdullista, että tämän päivän nuorista tuskin kukaan tulee jäämään eläkkeelle työstä, johon ensin työllistyy. Saattaa vähentää paineta, kun tietää, ettei valinnan tarvitse osua ensimmäisellä oikeaan. Levanto tiivistääkin lopuksi: ”Kaikki uratarinat kuulostavat hyviltä, kun ne kerrotaan jälkikäteen.”

Kirjoittaja: Wiliina Gullstén, Nuorten Akatemian assistentti.

Mielellään töissä -peli on mobiilipeli, jonka myös opettaja voi ohjata itse ryhmälleen. Maksuton peli on tilattavissa Nuorten Akatemian nettisivuilta. Tilaa tästä! Mielellään töissä -hankkeessa toteutetaan syksyllä 2021 myös Mielellään töissä -kouluvierailuita, joissa pelataan peliä sekä tehdään erilaisia toiminnallisia ja vuorovaikutteisia harjoitteita kouluvierailijoiden ohjaamana. Mielellään töissä -kouluvierailut ovat tällä hetkellä kovan kysynnän vuoksi loppuun varattuja. Ne ovat kuitenkin edelleen tilattavissa, jolloin mahdollisten peruutusten tullessa toteutamme varasijalla olevien vierailuja.

Mielellään töissä -hanketta toteutetaan yhteistyössä Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa ja se on osana Ilmarisen 60-juhlavuoden toimintaa. Nuorten Akatemian lisäksi hankekumppaneina ovat myös Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry ja MIELI Suomen Mielenterveys ry.