Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Oppivelvollisuuden pidentämisestä hyötyvät kaikki

Suomessa oppivelvollisuus otettiin käyttöön vuona 1921 oppivelvollisuuslailla. Tämä määräsi kaikille pakolliseksi vähintään kuusivuotisen kansakoulun oppimäärän suorittamiseen. Oppivelvollisuus on onnistunut Suomessa hyvin, sillä tänä päivänä suomalainen koulutusjärjestelmä on arvostettu maailmalla. 2000-luvulla Suomi on ollut jopa maailman ensimmäinen paras koulujärjestelmä. Viime aikoina Suomi on kuitenkin tippunut sijoille 3–5. Suomessa on kuitenkin eniten inhimillistä pääomaa, minkä takia Suomen koulutus pysyy edelleen yhtenä maailmanparhaimmista.

Oppivelvollisuudesta on aina hyötyä sekä yksilölle että valtiolle. Tällä hetkellä oppivelvollisuus Suomessa kestää 9 vuotta. Henkilö päättää oppivelvollisuuden 15–16-vuotiaana. Toisen asteen koulutus on nykyään maksullista. Koulutus ei ole maksullista, mutta kirjat ja muut opiskeluvälineet ovat maksullisia, minkä takia 15 % peruskoulua päättäneistä jää ilman toisen asteen koulutusta. Tätä Suomen nykyinen hallitus haluaa muuttaa. Hallitus haluaa pidentää siis oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Toisen asteen koulutus olisi siis maksuton. Tämä uudistus astuu voimaan 2021 syksyllä opetusministerin Li Andersonin mukaan.

Oppivelvollisuuden pidentämistä on vaatinut jo pitkään SDP-puolue, jonka mukaan pakollinen ja maksuton toisen asteen koulutus helpottaisi nuorten pääsyä töihin tai jatko-opintoihin. Kun Helsingin demarinuorten puheenjohtajalta Rahim Alizadalta kysyttiin hänen mielipiteensä tähän uudistukseen liittyen, hän vastasi näin: ”Olen täysin samalla linjalla hallituksen kanssa. Ei sen takia, että olen demareissa, vaan se että oppivelvollisuusikä nostetaan niin, siitä tulee samalla ilmainen kaikille alle 18-vuotiaille, mikä taas tarkoittaa sitä, että ihmiset kouluttautuvat entistä enemmän eikä niitä samanlaisia taloudellisia ongelmia enää ole nuorilla. Eli tämä uusi systeemi nostaa myös maan koulutustasoa.” Vaikka tästä on nyt päästy sopuun, siitä on kuitenkin keskusteltu paljon ja on ollut paljon erimielisyyksiä. Esimerkiksi vasemmistoliitto ja kokoomus ovat olleet aivan erilinjoilla oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Vaikka oppivelvollisuuden pidentäminen sai paljon tukea, siitä on osoitettu myös huolia. Esimerkiksi kunnat ja koulut kannattavat uudistusta, mutta he kertovat että, se ei ole ajankohtaista koronakriisin keskellä. He pelkäävät siitä että, resurssit eivät riittäisi tällä hetkellä.

Mielestäni tämä uudistus on kuitenkin todella tarpeellinen juuri tällä ajanjaksolla. Koronakriisi on vaikuttanut kaikkiin asioihin mukaan lukien koulutus. Monien oppilaiden kouluarvosanat ovat laskeneet koronakeväällä, mikä tulee rajoittamaan heidän omia opintohaaveitansa. Tämän uudistuksen ansiosta, monet nuoret motivoituisivat jatkamaan koulutusta. Oppivelvollisuuden pidentäminen on hyvä myös siitä kannalta että, nuoret pääsevät paremmin työelämään kiinni, kun on varmasti toisen asteenkoulutus. Tällä hetkellä Suomessa on samaan aikaan työttömyyttä ja työvoimapulaa. Uuden uudistuksen avulla tämäkin ongelma ratkeaisi.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on myös tehokas tapa kitkeä yhteiskunnan eriarvoistumista. Sehän edistää kaikkien saamista tasavertaisesti mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Kun nuori päättää peruskoulua tämänhetkisen oppivelvollisuuslain mukaisesti, hän ei pääse suoraan työelämään. Nuorella on pakko olla joku tutkinto, minkä takia hänen on pakko hakea jatko-opintoon, jotta saa tulevaisuudessa töitä. Tuossa vaiheessa monet nuoret jäävät ilman jatko-opintoja syystä tai toisesta. Yksi syistä on nuorten perhetausta. Esimerkiksi köyhyys.  Hyvinvointivaltion tehtävänä on pitää huolta kansalaisten tarpeista, siksi tämä uudistus on tosi tärkeä varsinkin tuon köyhyydestä kärsimyksen takia. Sen takia, mielestäni tämä uudistus on erittäin hyvä ja hyödyllinen yhteiskunnalle.

Haluaisin kirjoittaa tästä aiheesta, koska tämä uudistus vaikuttaa minun elämään todella paljon.

Lulu, 16v
Kirjoittaja oli OppiJana-hankkeen kautta vapaaehtoistöissä Nuorten Akatemiassa

Oppivelvollisuuden pidentämisestä hyötyvät kaikki

Oppivelvollisuuden pidentämisestä hyötyvät kaikki

Suomessa oppivelvollisuus otettiin käyttöön vuona 1921 oppivelvollisuuslailla. Tämä määräsi kaikille pakolliseksi vähintään kuusivuotisen kansakoulun oppimäärän suorittamiseen. Oppivelvollisuus on onnistunut Suomessa hyvin, sillä tänä päivänä suomalainen koulutusjärjestelmä on arvostettu maailmalla. 2000-luvulla Suomi on ollut jopa maailman ensimmäinen paras koulujärjestelmä. Viime aikoina Suomi on kuitenkin tippunut sijoille 3–5. Suomessa on kuitenkin eniten inhimillistä pääomaa, minkä takia Suomen koulutus pysyy edelleen yhtenä maailmanparhaimmista.

Oppivelvollisuudesta on aina hyötyä sekä yksilölle että valtiolle. Tällä hetkellä oppivelvollisuus Suomessa kestää 9 vuotta. Henkilö päättää oppivelvollisuuden 15–16-vuotiaana. Toisen asteen koulutus on nykyään maksullista. Koulutus ei ole maksullista, mutta kirjat ja muut opiskeluvälineet ovat maksullisia, minkä takia 15 % peruskoulua päättäneistä jää ilman toisen asteen koulutusta. Tätä Suomen nykyinen hallitus haluaa muuttaa. Hallitus haluaa pidentää siis oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Toisen asteen koulutus olisi siis maksuton. Tämä uudistus astuu voimaan 2021 syksyllä opetusministerin Li Andersonin mukaan.

Oppivelvollisuuden pidentämistä on vaatinut jo pitkään SDP-puolue, jonka mukaan pakollinen ja maksuton toisen asteen koulutus helpottaisi nuorten pääsyä töihin tai jatko-opintoihin. Kun Helsingin demarinuorten puheenjohtajalta Rahim Alizadalta kysyttiin hänen mielipiteensä tähän uudistukseen liittyen, hän vastasi näin: ”Olen täysin samalla linjalla hallituksen kanssa. Ei sen takia, että olen demareissa, vaan se että oppivelvollisuusikä nostetaan niin, siitä tulee samalla ilmainen kaikille alle 18-vuotiaille, mikä taas tarkoittaa sitä, että ihmiset kouluttautuvat entistä enemmän eikä niitä samanlaisia taloudellisia ongelmia enää ole nuorilla. Eli tämä uusi systeemi nostaa myös maan koulutustasoa.” Vaikka tästä on nyt päästy sopuun, siitä on kuitenkin keskusteltu paljon ja on ollut paljon erimielisyyksiä. Esimerkiksi vasemmistoliitto ja kokoomus ovat olleet aivan erilinjoilla oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Vaikka oppivelvollisuuden pidentäminen sai paljon tukea, siitä on osoitettu myös huolia. Esimerkiksi kunnat ja koulut kannattavat uudistusta, mutta he kertovat että, se ei ole ajankohtaista koronakriisin keskellä. He pelkäävät siitä että, resurssit eivät riittäisi tällä hetkellä.

Mielestäni tämä uudistus on kuitenkin todella tarpeellinen juuri tällä ajanjaksolla. Koronakriisi on vaikuttanut kaikkiin asioihin mukaan lukien koulutus. Monien oppilaiden kouluarvosanat ovat laskeneet koronakeväällä, mikä tulee rajoittamaan heidän omia opintohaaveitansa. Tämän uudistuksen ansiosta, monet nuoret motivoituisivat jatkamaan koulutusta. Oppivelvollisuuden pidentäminen on hyvä myös siitä kannalta että, nuoret pääsevät paremmin työelämään kiinni, kun on varmasti toisen asteenkoulutus. Tällä hetkellä Suomessa on samaan aikaan työttömyyttä ja työvoimapulaa. Uuden uudistuksen avulla tämäkin ongelma ratkeaisi.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on myös tehokas tapa kitkeä yhteiskunnan eriarvoistumista. Sehän edistää kaikkien saamista tasavertaisesti mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Kun nuori päättää peruskoulua tämänhetkisen oppivelvollisuuslain mukaisesti, hän ei pääse suoraan työelämään. Nuorella on pakko olla joku tutkinto, minkä takia hänen on pakko hakea jatko-opintoon, jotta saa tulevaisuudessa töitä. Tuossa vaiheessa monet nuoret jäävät ilman jatko-opintoja syystä tai toisesta. Yksi syistä on nuorten perhetausta. Esimerkiksi köyhyys.  Hyvinvointivaltion tehtävänä on pitää huolta kansalaisten tarpeista, siksi tämä uudistus on tosi tärkeä varsinkin tuon köyhyydestä kärsimyksen takia. Sen takia, mielestäni tämä uudistus on erittäin hyvä ja hyödyllinen yhteiskunnalle.

Haluaisin kirjoittaa tästä aiheesta, koska tämä uudistus vaikuttaa minun elämään todella paljon.

Lulu, 16v
Kirjoittaja oli OppiJana-hankkeen kautta vapaaehtoistöissä Nuorten Akatemiassa