Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

”Vihdoin sain puhua!” – Lasten ja nuorten kuulemispaja yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta

”Vihdoin sain puhua!” – Lasten ja nuorten kuulemispaja yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta  

Haluatko kuulla lapsia ja nuoria osallistavin menetelmin? Lue miksi ja miten toteutimme kuulemispajojen sarjan keväällä 2021 ja mitä opimme matkalla! 

Suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi on yhteinen peruskoulu, joka takaa kaikille taustaan katsomatta yhdenvertaisen mahdollisuuden oppia elämässä tarvitsemansa taidot. Hallitus on käynnistänyt vuosiksi 2020–2022 Oikeus oppia -ohjelman, jolla vahvistetaan perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa. Ohjelmaa toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Osana ohjelmaa halutaan jalkautua kouluihin ja kuulla lapsia ja nuoria ja heidän näkökulmaansa suomalaisen peruskoulun yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta sekä siihen liittyvistä seikoista. Nuorten Akatemia ja Kehittämiskeskus Opinkirjo loivat osana Osallisuuden osaamiskeskustoimintaa valtakunnallisen Yhdenvertainen koulu -kuulemispajan. Kuulemispaja on yksi menetelmä kuulla lapsia ja nuoria. Ohjelmassa on käytetty myös muita menetelmiä.  

Kuulemisen tavoitteena oli tuottaa lasten ja nuorten näkemyksiä tasa-arvoisesta koulusta, koulutuspolusta ja lisätä perusopetuksessa olevien lasten ja nuorten osallisuutta. Lisäksi tavoitteena oli miettiä, miten ns. tasa-arvorahaa voitaisiin jakaa kouluille. Työpajassa hyödynnettiin vuorovaikutteisia ja palvelumuotoilullisia menetelmiä. 

Kuulemismenetelmän suunnittelu 

Suunnitellessamme lasten ja nuorten kuulemista ryhdyimme käytännössä ratkaisemaan useita haasteita: 

Toteutustavaksi valikoitui etäyhteyksin toteutettu fasilitoitu työpajamalli. Työpajamallia toteutimme kahdella eri tavalla: pelillistetyllä Seppo-alustalla sekä Preziä ja Padletia hyödyntävänä, etäfasilitoituna versiona.  

Työpajamalli molempiin versioihin luotiin prosessina kokeilujen kautta. Teimme kehitysvaiheessa yhteensä kolme eri kokeilukierrosta. Lisäksi kokeiluja tukivat asiantuntijahaastattelut eri teemoista, katsaus aiheeseen liittyviin teoksiin ja raportteihin sekä oppilaiden ja opettajien palautteet ja haastattelut. Koko prosessia tuki toteuttajaorganisaatioiden edustajista koottu ohjausryhmä sekä hankkeen koko ohjausryhmä. Kiitos kaikille prosessiin osallistuneille eri tahoille!  

Fasilitoidussa työpajamallissa etuina on:  

– Kuulemistilaisuus on enemmän kuin vain yksittäinen työpaja tai kuulemistilanne. Se aloittaa osallistujissa erilaisia ajatusprosesseja ja osallistujat paneutuvat aiheeseen. Työpajan myötä käynnistyi joitain oppilaiden omia projekteja. 

– Havaitsimme, että ohjattu työpajamalli auttoi sanoittamaan omaa elämää ja toi uutta tietoa aiheesta osallistuneille oppilaille. Kuulemismenetelmä herättää keskustelua henkilökohtaisesti, luokan tasolla sekä koko koulun tasolla.  

– Kuulemispaja tukee koulun omaa yhdenvertaisuustyötä.  Palautteen perusteella myös opettajat saivat uutta ajateltavaa ja yhdenvertaisuusasioita vietiin kouluissa eteenpäin erilaisiin työryhmiin.  

– Kuuleminen koulussa järjestettynä tukee opetussuunnitelman toteuttamista.  

Keskeiset valinnat työpajamenetelmän taustalla  

Mutta miten kysyä oppilailta turvallisesti yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta – monitahoisista ja herkistä aiheista, joista ei välttämättä kaikissa kouluissa ole puhuttu suoraan? Miten tiivistää tärkeä ja vaikea aihe yhteen työpajaan 4.–9.-luokkalaisille sopivasti? 

  1. Turvallisen tilan luominen  

Yhdenvertainen koulu -työpajojen onnistumisen kannalta keskeistä oli luoda osallistujille turvallinen tila, jossa jokaisella on mukava olla ja osallistua. Oli tärkeää tarjota helposti lähestyttäviä tapoja ja alustoja kertoa näkemyksiään yhdenvertaisuuskysymyksistä. Turvallista tilaa lähdimme rakentamaan määrittämällä sen jokaisen työpajan aluksi. Pohjana käytimme Allianssin Turvallisemman tilan periaatteita. Turvallinen tila on aina tärkeä, mutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymysten kohdalla sen merkitys on erityisen keskeinen. Meille oli tärkeää tehdä kaikkemme, jotta yksikään oppilas ei esimerkiksi vähemmistöön kuulumisen vuoksi joutuisi kokemaan oloaan turvattomaksi työpajassa. Pyysimme opettajaa miettimään etukäteen pienryhmäjaon turvallista työskentelyä varten. Työpajan aikana määrittelimme selkeästi, mistä puhutaan, ja otimme heti puheeksi oppilaiden vastauksissa ilmenevät ongelmalliset kommentit, joita onneksi tuli vastaan hyvin vähän. Kaikki vastaukset annettiin anonyymisti. Työpajan jälkeen suosittelimme opettajia käymään oppilaiden kanssa purkukeskustelun työpajasta. 

2. Käsitteiden ja aiheen ymmärrys  

Aiheen muotoilu helposti lähestyttäväksi on välttämätöntä, kun halutaan kaikkien ääni mukaan, eikä näin laajan, osittain vaikeankin, teeman tiivistäminen ja helpoiksi tehtäviksi kääntäminen ollut läpihuutojuttu. Kun puhutaan yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, on tärkeää olla tarkkana, jotta yksinkertaistaminen ei johda esimerkiksi stereotypioiden vahvistamiseen tai joidenkin teemojen ja äänien ulossulkemiseen. Kyse on myös hyvin herkistä ja henkilökohtaisista aiheista, joita tulee lähestyä kunnioittaen. On myös tärkeää huomioida oppilaiden moninaisuus ja käyttää ikäryhmälle sopivaa, selkeää kieltä.  

3. Taustatarina punaisena lankana  

Pääosa työpajan tehtävistä pohjautui taustatarinaan kuvitteellisesta Tasa-Arvolan koulusta, jonka rehtori pyysi apua ongelmien ratkomiseen. Tämän ratkaisun tärkeimpänä syynä oli juuri turvallisuus. Taustatarina antoi oppilaille mahdollisuuden puhua aiheesta yleisellä tasolla joutumatta puhumaan omasta itsestään. Tarina myös teki työpajasta helpommin seurattavan ja kiinnostavan – viikkoja myöhemmin erään alakoululuokan oppilaat kertoivat juuri ”sen rehtorin auttamisen” jääneen työpajasta mieleen. Tehtävissä oli yhtä lukuun ottamatta mahdollisuus valita, mihin vastaa ja mihin ei, jotta oppilaat saivat mahdollisuuden painottaa heille itselleen tärkeitä asioita ja välttää aiheita, joiden käsittelyä he eivät ehkä kokeneet turvallisiksi tai mieleisiksi.  

4. Valinnan vapautta ja faktoja  

Meille oli tärkeää olla ohjailematta oppilaita, antaa heille tilaa todella kertoa ajatuksiaan. Ajatusten jakaminen pintaa syvemmällä lyhyessä ajassa on kuitenkin vaikeaa, kun aihe on vieras. Päädyimme tarjoamaan mahdollisuuden niin vapaampaan ideointiin kuin hyvin yksittäisen tapauksen ratkomiseen. Tällä tavalla aiheesta enemmän tietävälle oli alusta ideoida ja kommentoida tärkeäksi näkemiään aiheita, ja vähemmän perehtynyt pystyi tukeutumaan valmiiksi antamiimme tilastotietoihin ja väitteisiin, ideoiden niiden pohjalta. Käyttämämme teemat ja väitteet valitsimme esimerkiksi yhdenvertaisuuslain, haastattelujen ja tutkimusten, kuten kouluterveyskyselyn, pohjalta. 

5. Hyvä yhteistyö opettajien kanssa  

Fasilitoimme työpajat etäyhteyden välityksellä, kun taas osallistujat istuivat opettajansa kanssa luokissaan joitain poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Tämä tarkoitti, että meille fasilitaattoreille oli vaikeaa, joskus teknisten ongelmien vuoksi jopa mahdotonta, seurata turvallisuuden toteutumista ja oppilaiden käymää keskustelua tehtävistä työpajan aikana. Opettajan rooli tässä oli siis erittäin tärkeä. Pyrimmekin tukemaan opettajia selkeällä etukäteispaketilla, oppilaskuntatyöpajan kohdalla myös koulutustapaamisella, ja antamalla vinkkejä työpajan purkuun jälkikäteen. On selvää, ettei onnistunutta etätyöpajaa voi toteuttaa koulussa läsnäolevalle oppilasryhmälle ilman hyvin toimivaa yhteistyötä opettajan kanssa. 

Lasten ja nuorten palautetta prosessista 

Kuulimme prosessissa yli 600 nuorta. Tulokset julkaistaan syksyllä 2021 raportissa. Tulokset jaetaan myös Nuoret ja osallisuus -sivustolla 

Palautteiden mukaan kuulemispajoihin osallistuminen on ollut osallistuneille lapsille ja nuorille pääsääntöisesti positiivinen kokemus. Sanottiin esimerkiksi, että kiva päästä vaikuttamaan tärkeisiin asioihin ja että oli kiva kertoa oma mielipide. Oppilaiden mielestä tuntui hyvältä ja arvostetulta, että heiltä kysyttiin mielipidettä. Sanottiin myös, että tuntui yllättävän hyvältä, että sai tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. ”Vihdoin sain puhua”, totesi yksi oppilaista. Osa nuorista koki osallistamisen oudoksi, tai ei osannut oikein sanoa miltä tuntui. Eräs vastaaja kuvasi, että tuntui oudolta, koska ennen ei ole kysytty, olisi halunnut keskustella enemmän.  

Moni toivoi, että yhdenvertaisuusasioista puhuttaisiin enemmän. Moni toivoi, että kouluissa asiat paranisivat ja että kuulemisen seurauksena muutosta tapahtuisi kouluissa. Osallistujat toivoivat, että heidän ääntään kuunnellaan ja että heidän ideansa otetaan huomioon ja että he voivat vaikuttaa asioiden edistämiseen. Toisaalta moni myös sanoi, etteivät he tiedä mitä vaikutuksia heidän panoksellaan on tai ettei heillä ole kovin kummoiset odotukset. Oppilaat myös sanoivat, että heidän mielestään on mahtavaa, että aikuiset huomaavat, että lapset ja nuoret ovat fiksuja. Palautteista välittyy myös kiitollisuus aiheiden esiintuomisesta ja oppilailta kysymisestä. Näistä on tärkeää puhua koulussa, lisää tällaisia tarvitaan!  

Meille tärkeää toteuttaa lasten ja nuorten toive asioihin vaikuttamisesta niin hyvin kuin mahdollista. Nuorten viestit ja ääni tulee mennä perille saakka sellaisena, kuin he ovat sen sanoneet.  

Lapsia kannattaa ja täytyy kuunnella. Heillä on näkemystä ja kokemusta sekä tahtoa saada edistystä aikaan. 

Nuorten Akatemia ja Kehittämiskeskus Opinkirjo järjestivät kevään 2021 aikana työpajoja noin 20 luokalle ympäri Suomen sekä yhden valtakunnallisen etätyöpajan 12 koulun oppilaskuntien edustajille. Työpajat ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia –ohjelman työryhmän työtä. Kuulemisen tavoitteena on tuottaa Oikeus oppia -ohjelmalle lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, kuinka yhdenvertaisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo toteutuvat kouluissa ja millaisin toimenpitein suomalaisten lasten ja nuorten tasa-arvoista koulutuspolkua voitaisiin lasten ja nuorten mielestä nykyistä paremmin tukea. Lisäksi tavoitteena on, että kuulemisen kautta saadaan luotua hyviä toimintatapoja ja toteutusmalleja ministeriön käyttöön myöhemmissä lasten ja nuorten kuulemisissa hyödynnettäväksi. Lue lisää Oikeus oppia -ohjelmasta 

Kuulemisesta kootaan raportti, joka luovutetaan opetusministerille syksyllä 2021. 

Blogi julkaistaan Nuorten Akatemian ja Kehittämiskeskus Opinkirjon sivuilla sekä nuoretjaosallisuus.fi- sivustolla.  

”Vihdoin sain puhua!” – Lasten ja nuorten kuulemispaja yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta

”Vihdoin sain puhua!” – Lasten ja nuorten kuulemispaja yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta

”Vihdoin sain puhua!” – Lasten ja nuorten kuulemispaja yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta  

Haluatko kuulla lapsia ja nuoria osallistavin menetelmin? Lue miksi ja miten toteutimme kuulemispajojen sarjan keväällä 2021 ja mitä opimme matkalla! 

Suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi on yhteinen peruskoulu, joka takaa kaikille taustaan katsomatta yhdenvertaisen mahdollisuuden oppia elämässä tarvitsemansa taidot. Hallitus on käynnistänyt vuosiksi 2020–2022 Oikeus oppia -ohjelman, jolla vahvistetaan perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa. Ohjelmaa toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Osana ohjelmaa halutaan jalkautua kouluihin ja kuulla lapsia ja nuoria ja heidän näkökulmaansa suomalaisen peruskoulun yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta sekä siihen liittyvistä seikoista. Nuorten Akatemia ja Kehittämiskeskus Opinkirjo loivat osana Osallisuuden osaamiskeskustoimintaa valtakunnallisen Yhdenvertainen koulu -kuulemispajan. Kuulemispaja on yksi menetelmä kuulla lapsia ja nuoria. Ohjelmassa on käytetty myös muita menetelmiä.  

Kuulemisen tavoitteena oli tuottaa lasten ja nuorten näkemyksiä tasa-arvoisesta koulusta, koulutuspolusta ja lisätä perusopetuksessa olevien lasten ja nuorten osallisuutta. Lisäksi tavoitteena oli miettiä, miten ns. tasa-arvorahaa voitaisiin jakaa kouluille. Työpajassa hyödynnettiin vuorovaikutteisia ja palvelumuotoilullisia menetelmiä. 

Kuulemismenetelmän suunnittelu 

Suunnitellessamme lasten ja nuorten kuulemista ryhdyimme käytännössä ratkaisemaan useita haasteita: 

Toteutustavaksi valikoitui etäyhteyksin toteutettu fasilitoitu työpajamalli. Työpajamallia toteutimme kahdella eri tavalla: pelillistetyllä Seppo-alustalla sekä Preziä ja Padletia hyödyntävänä, etäfasilitoituna versiona.  

Työpajamalli molempiin versioihin luotiin prosessina kokeilujen kautta. Teimme kehitysvaiheessa yhteensä kolme eri kokeilukierrosta. Lisäksi kokeiluja tukivat asiantuntijahaastattelut eri teemoista, katsaus aiheeseen liittyviin teoksiin ja raportteihin sekä oppilaiden ja opettajien palautteet ja haastattelut. Koko prosessia tuki toteuttajaorganisaatioiden edustajista koottu ohjausryhmä sekä hankkeen koko ohjausryhmä. Kiitos kaikille prosessiin osallistuneille eri tahoille!  

Fasilitoidussa työpajamallissa etuina on:  

– Kuulemistilaisuus on enemmän kuin vain yksittäinen työpaja tai kuulemistilanne. Se aloittaa osallistujissa erilaisia ajatusprosesseja ja osallistujat paneutuvat aiheeseen. Työpajan myötä käynnistyi joitain oppilaiden omia projekteja. 

– Havaitsimme, että ohjattu työpajamalli auttoi sanoittamaan omaa elämää ja toi uutta tietoa aiheesta osallistuneille oppilaille. Kuulemismenetelmä herättää keskustelua henkilökohtaisesti, luokan tasolla sekä koko koulun tasolla.  

– Kuulemispaja tukee koulun omaa yhdenvertaisuustyötä.  Palautteen perusteella myös opettajat saivat uutta ajateltavaa ja yhdenvertaisuusasioita vietiin kouluissa eteenpäin erilaisiin työryhmiin.  

– Kuuleminen koulussa järjestettynä tukee opetussuunnitelman toteuttamista.  

Keskeiset valinnat työpajamenetelmän taustalla  

Mutta miten kysyä oppilailta turvallisesti yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta – monitahoisista ja herkistä aiheista, joista ei välttämättä kaikissa kouluissa ole puhuttu suoraan? Miten tiivistää tärkeä ja vaikea aihe yhteen työpajaan 4.–9.-luokkalaisille sopivasti? 

  1. Turvallisen tilan luominen  

Yhdenvertainen koulu -työpajojen onnistumisen kannalta keskeistä oli luoda osallistujille turvallinen tila, jossa jokaisella on mukava olla ja osallistua. Oli tärkeää tarjota helposti lähestyttäviä tapoja ja alustoja kertoa näkemyksiään yhdenvertaisuuskysymyksistä. Turvallista tilaa lähdimme rakentamaan määrittämällä sen jokaisen työpajan aluksi. Pohjana käytimme Allianssin Turvallisemman tilan periaatteita. Turvallinen tila on aina tärkeä, mutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymysten kohdalla sen merkitys on erityisen keskeinen. Meille oli tärkeää tehdä kaikkemme, jotta yksikään oppilas ei esimerkiksi vähemmistöön kuulumisen vuoksi joutuisi kokemaan oloaan turvattomaksi työpajassa. Pyysimme opettajaa miettimään etukäteen pienryhmäjaon turvallista työskentelyä varten. Työpajan aikana määrittelimme selkeästi, mistä puhutaan, ja otimme heti puheeksi oppilaiden vastauksissa ilmenevät ongelmalliset kommentit, joita onneksi tuli vastaan hyvin vähän. Kaikki vastaukset annettiin anonyymisti. Työpajan jälkeen suosittelimme opettajia käymään oppilaiden kanssa purkukeskustelun työpajasta. 

2. Käsitteiden ja aiheen ymmärrys  

Aiheen muotoilu helposti lähestyttäväksi on välttämätöntä, kun halutaan kaikkien ääni mukaan, eikä näin laajan, osittain vaikeankin, teeman tiivistäminen ja helpoiksi tehtäviksi kääntäminen ollut läpihuutojuttu. Kun puhutaan yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, on tärkeää olla tarkkana, jotta yksinkertaistaminen ei johda esimerkiksi stereotypioiden vahvistamiseen tai joidenkin teemojen ja äänien ulossulkemiseen. Kyse on myös hyvin herkistä ja henkilökohtaisista aiheista, joita tulee lähestyä kunnioittaen. On myös tärkeää huomioida oppilaiden moninaisuus ja käyttää ikäryhmälle sopivaa, selkeää kieltä.  

3. Taustatarina punaisena lankana  

Pääosa työpajan tehtävistä pohjautui taustatarinaan kuvitteellisesta Tasa-Arvolan koulusta, jonka rehtori pyysi apua ongelmien ratkomiseen. Tämän ratkaisun tärkeimpänä syynä oli juuri turvallisuus. Taustatarina antoi oppilaille mahdollisuuden puhua aiheesta yleisellä tasolla joutumatta puhumaan omasta itsestään. Tarina myös teki työpajasta helpommin seurattavan ja kiinnostavan – viikkoja myöhemmin erään alakoululuokan oppilaat kertoivat juuri ”sen rehtorin auttamisen” jääneen työpajasta mieleen. Tehtävissä oli yhtä lukuun ottamatta mahdollisuus valita, mihin vastaa ja mihin ei, jotta oppilaat saivat mahdollisuuden painottaa heille itselleen tärkeitä asioita ja välttää aiheita, joiden käsittelyä he eivät ehkä kokeneet turvallisiksi tai mieleisiksi.  

4. Valinnan vapautta ja faktoja  

Meille oli tärkeää olla ohjailematta oppilaita, antaa heille tilaa todella kertoa ajatuksiaan. Ajatusten jakaminen pintaa syvemmällä lyhyessä ajassa on kuitenkin vaikeaa, kun aihe on vieras. Päädyimme tarjoamaan mahdollisuuden niin vapaampaan ideointiin kuin hyvin yksittäisen tapauksen ratkomiseen. Tällä tavalla aiheesta enemmän tietävälle oli alusta ideoida ja kommentoida tärkeäksi näkemiään aiheita, ja vähemmän perehtynyt pystyi tukeutumaan valmiiksi antamiimme tilastotietoihin ja väitteisiin, ideoiden niiden pohjalta. Käyttämämme teemat ja väitteet valitsimme esimerkiksi yhdenvertaisuuslain, haastattelujen ja tutkimusten, kuten kouluterveyskyselyn, pohjalta. 

5. Hyvä yhteistyö opettajien kanssa  

Fasilitoimme työpajat etäyhteyden välityksellä, kun taas osallistujat istuivat opettajansa kanssa luokissaan joitain poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Tämä tarkoitti, että meille fasilitaattoreille oli vaikeaa, joskus teknisten ongelmien vuoksi jopa mahdotonta, seurata turvallisuuden toteutumista ja oppilaiden käymää keskustelua tehtävistä työpajan aikana. Opettajan rooli tässä oli siis erittäin tärkeä. Pyrimmekin tukemaan opettajia selkeällä etukäteispaketilla, oppilaskuntatyöpajan kohdalla myös koulutustapaamisella, ja antamalla vinkkejä työpajan purkuun jälkikäteen. On selvää, ettei onnistunutta etätyöpajaa voi toteuttaa koulussa läsnäolevalle oppilasryhmälle ilman hyvin toimivaa yhteistyötä opettajan kanssa. 

Lasten ja nuorten palautetta prosessista 

Kuulimme prosessissa yli 600 nuorta. Tulokset julkaistaan syksyllä 2021 raportissa. Tulokset jaetaan myös Nuoret ja osallisuus -sivustolla 

Palautteiden mukaan kuulemispajoihin osallistuminen on ollut osallistuneille lapsille ja nuorille pääsääntöisesti positiivinen kokemus. Sanottiin esimerkiksi, että kiva päästä vaikuttamaan tärkeisiin asioihin ja että oli kiva kertoa oma mielipide. Oppilaiden mielestä tuntui hyvältä ja arvostetulta, että heiltä kysyttiin mielipidettä. Sanottiin myös, että tuntui yllättävän hyvältä, että sai tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. ”Vihdoin sain puhua”, totesi yksi oppilaista. Osa nuorista koki osallistamisen oudoksi, tai ei osannut oikein sanoa miltä tuntui. Eräs vastaaja kuvasi, että tuntui oudolta, koska ennen ei ole kysytty, olisi halunnut keskustella enemmän.  

Moni toivoi, että yhdenvertaisuusasioista puhuttaisiin enemmän. Moni toivoi, että kouluissa asiat paranisivat ja että kuulemisen seurauksena muutosta tapahtuisi kouluissa. Osallistujat toivoivat, että heidän ääntään kuunnellaan ja että heidän ideansa otetaan huomioon ja että he voivat vaikuttaa asioiden edistämiseen. Toisaalta moni myös sanoi, etteivät he tiedä mitä vaikutuksia heidän panoksellaan on tai ettei heillä ole kovin kummoiset odotukset. Oppilaat myös sanoivat, että heidän mielestään on mahtavaa, että aikuiset huomaavat, että lapset ja nuoret ovat fiksuja. Palautteista välittyy myös kiitollisuus aiheiden esiintuomisesta ja oppilailta kysymisestä. Näistä on tärkeää puhua koulussa, lisää tällaisia tarvitaan!  

Meille tärkeää toteuttaa lasten ja nuorten toive asioihin vaikuttamisesta niin hyvin kuin mahdollista. Nuorten viestit ja ääni tulee mennä perille saakka sellaisena, kuin he ovat sen sanoneet.  

Lapsia kannattaa ja täytyy kuunnella. Heillä on näkemystä ja kokemusta sekä tahtoa saada edistystä aikaan. 

Nuorten Akatemia ja Kehittämiskeskus Opinkirjo järjestivät kevään 2021 aikana työpajoja noin 20 luokalle ympäri Suomen sekä yhden valtakunnallisen etätyöpajan 12 koulun oppilaskuntien edustajille. Työpajat ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia –ohjelman työryhmän työtä. Kuulemisen tavoitteena on tuottaa Oikeus oppia -ohjelmalle lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, kuinka yhdenvertaisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo toteutuvat kouluissa ja millaisin toimenpitein suomalaisten lasten ja nuorten tasa-arvoista koulutuspolkua voitaisiin lasten ja nuorten mielestä nykyistä paremmin tukea. Lisäksi tavoitteena on, että kuulemisen kautta saadaan luotua hyviä toimintatapoja ja toteutusmalleja ministeriön käyttöön myöhemmissä lasten ja nuorten kuulemisissa hyödynnettäväksi. Lue lisää Oikeus oppia -ohjelmasta 

Kuulemisesta kootaan raportti, joka luovutetaan opetusministerille syksyllä 2021. 

Blogi julkaistaan Nuorten Akatemian ja Kehittämiskeskus Opinkirjon sivuilla sekä nuoretjaosallisuus.fi- sivustolla.