Mahdollisuuksia nuorten kanssa toimimiseen.
Tammikuinen maanantai Helsingissä 2019. Islantilaisen nuorisojärjestö Samfésin toiminnanjohtaja ... Lue lisää
Valtakunnallisten nuorisotyöpäivät valtaavat Turun Nuori2019-messujen muodossa! Nuori2019-messut ... Lue lisää
Tammikuinen maanantai Helsingissä 2019. Islantilaisen nuorisojärjestö Samfésin toiminnanjohtaja Victor Guðmundsson ottaa yhteyttä ehdottaen pohjoismaista yhteistyöprojektia, joka perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:en. Kiinnostun heti!
Olen tutustunut Victoriin edelliskesänä Lontoossa pidetyssä eurooppalaisen nuorisoalan kattojärjestö ECYCin tapaamisessa. Samaisessa tapaamisessa minulle kirkastuu, kuinka nuorisoalan yhteistyö pohjoismaisella tasolla voisi todella olla mielekästä. Nuorisotyöllä on pohjoismaissa tunnustettu, vakiintunut rooli ja siten toiminnan kehittämisessä voidaan lähteä jotakuinkin samalta tasolta. Toki on niitä erojakin ja se luo kiinnostavuutta vertailujen tekemiselle, käytänteiden vaihtamiselle ja yhteiselle oppimiselle.
Tässä blogitekstissä kirjaan ylös huomioita yhteistyöprojektimme ajalta.
KIELET
Ruotsin kieltä pidetään usein Suomessa pohjoismaisen yhteistyön kielenä. Kun norjalainen, suomalainen, ahvenanmaalainen ja kolme islantilaista nuorisoalan toimijaa suunnittelee yhteistä projektia sateisessa Oslossa, ruotsilla ei pitkälle pötki. Englantia käyttäen yhteinen sävel löytyy nopeasti. Tietoisuus kunkin maan kielellisestä rikkaudesta on kuitenkin käsinkosketeltava. Aina sanat eivät löydy vieraalla kielellä ja tukea haetaan väliin omasta kielestä, jos vaikka muutkin ymmärtäisivät (usein ei). Islannin kieli kiehtoo ja päätän alkaa islannin kielen opinnot työväenopistossa ennen seuraavaa tapaamistamme.
NUORET
Samfés-järjestössä nuorten osallisuus otetaan todesta. ”The youth are leading the way”, Victor muistuttaa. Aikuiset pysyvät taustalla ja nuoret saavat olla toiminnan keskiössä – nuoret saavat loistaa. Ajatuksena on järjestää kussakin osallistujamaassa tilaisuuksia, joissa nuoret keskustelevat YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 alatavoitteesta 4.7. Kustakin maasta valitaan kaksi nuorta edustamaan maitaan yhteisissä pohjoismaisissa tapaamisissa. Nuorten Akatemiassa nimeämme Karoliina Vistin ja Kuura Janhusen Kestävän tulevaisuuden lähettiläiksi. Päätämme, että teemme projektin paikallisen osatoteutuksen kouluvierailumallimme mukaisesti. Kestävän tulevaisuuden lähettiläät kiertävät kouluilla pitämässä työpajoja, joissa pelataan Kestävä tulevaisuus 2030 -peliä ja keskustellaan kestävän kehityksen teemoista.
INNOSTUS
Projekti vie meidät Islantiin lokakuussa 2019. Kyllä, kiehtova maa, upea luonto, mutta ennen kaikkea inspiroivia ihmisiä! Islantilainen tapa innostua ja käydä rivakasti hommiin tekee minuun vaikutuksen. Pohjoismainen vierasjoukkomme saa seurata sivusta, kuinka nopeasti ja hyvin organisoiden Samfésin työntekijät ja vapaaehtoiset rakentavat Samfésin vuositapaamisen Mosfellsbærin urheiluopistolle. Sinne kokoontuu n.500 nuorta ympäri Islantia ohjaajineen. Islantilaiset nuorisoalan toimijat ovat paitsi optimistisia, myös supertoimeliaita. Yhdessä olemme todellakin enemmän!
KESTÄVÄ KEHITYS
Pohjoismainen hyvinvointivaltio yhdistää projektiamme ja antaa mahdollisuuden tarkastella kestävän kehityksen toteutumista ja esteitä yhteiseltä arvopohjalta. Agenda 2030 alatavoitteen 4.7 mukaisesti mietimme, miten voimme laadukkaan koulutuksen avulla varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat niin meillä kuin muuallakin maailmassa. Koen, että kyky ajatella solidaarisesti on myös yhteistä Pohjoismaille. Näemme, ettei riitä se, että hoidamme oman koulutuksen kuntoon kestävän kehityksen toteutumiseksi. On pidettävät huolta, että tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, ympäristöpolitiikkaa, rauhaa ja koulutusta edistetään kaikkialla maailmassa, jotta maailma voisi olla parempi paikka kaikille.
KORONA
Poikkeustila tuo uuden sävyn innolla alkaneeseen projektiimme. Koronan myötä luodut poikkeustoimet sulkevat koulut ja nuorisotilat koko Pohjolassa (Ruotsi poikkeuksena). Projektimme yhteydenpito ja tapaamiset siirtyvät verkkoon: tapaamme Zoomissa. Osalla kumppaneista paikalliset osatoteutukset menevät uusiksi, suunnitelmat isommista tapaamisista peruuntuvat. Me olemme onneksi ehtineet toteuttaa hankkeeseen liittyvät työpajat jo vuodenvaihteen molemmin puolin.
Pohjoismainen yhteistyö mahdollistaa kokemusten vaihdon eri maiden toimenpiteiden suhteen myös koronan aikana. Yhdessä jaamme huolen siitä, miten nuoret selviävät poikkeustilan tuomista rajoituksista. Olemme yhtä mieltä siitä, että nuorisotyöllä on suuri merkitys näinä poikkeuksellisina aikoina. Kysymme toisiltamme: miten teillä toimitaan? Miten nuoriin pidetään nyt yhteyttä? Miten tästä eteenpäin?
TULEVAISUUS
Aika näyttää, miten hyvin käyntiin lähtenyt yhteistyökuviomme kasvaa ja kehittyy. Tämän projektin kokemukset kannustavat jatkamaan yhteisen maaperän rakentamista ja yhteisten unelmien kasvattamista. Samalla voimme pohtia nuorisotyön roolia kestävän kehityksen edistäjänä. Ja sitä, miten voisimme aktiivisemmin tukea nuoria kestävän tulevaisuuden rakentajina. Tuntuu, että siemen jollekin suuremmalle on laitettu itämään.
Maija Vuorjoki
Tammikuinen maanantai Helsingissä 2019. Islantilaisen nuorisojärjestö Samfésin toiminnanjohtaja Victor Guðmundsson ottaa yhteyttä ehdottaen pohjoismaista yhteistyöprojektia, joka perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:en. Kiinnostun heti!
Olen tutustunut Victoriin edelliskesänä Lontoossa pidetyssä eurooppalaisen nuorisoalan kattojärjestö ECYCin tapaamisessa. Samaisessa tapaamisessa minulle kirkastuu, kuinka nuorisoalan yhteistyö pohjoismaisella tasolla voisi todella olla mielekästä. Nuorisotyöllä on pohjoismaissa tunnustettu, vakiintunut rooli ja siten toiminnan kehittämisessä voidaan lähteä jotakuinkin samalta tasolta. Toki on niitä erojakin ja se luo kiinnostavuutta vertailujen tekemiselle, käytänteiden vaihtamiselle ja yhteiselle oppimiselle.
Tässä blogitekstissä kirjaan ylös huomioita yhteistyöprojektimme ajalta.
KIELET
Ruotsin kieltä pidetään usein Suomessa pohjoismaisen yhteistyön kielenä. Kun norjalainen, suomalainen, ahvenanmaalainen ja kolme islantilaista nuorisoalan toimijaa suunnittelee yhteistä projektia sateisessa Oslossa, ruotsilla ei pitkälle pötki. Englantia käyttäen yhteinen sävel löytyy nopeasti. Tietoisuus kunkin maan kielellisestä rikkaudesta on kuitenkin käsinkosketeltava. Aina sanat eivät löydy vieraalla kielellä ja tukea haetaan väliin omasta kielestä, jos vaikka muutkin ymmärtäisivät (usein ei). Islannin kieli kiehtoo ja päätän alkaa islannin kielen opinnot työväenopistossa ennen seuraavaa tapaamistamme.
NUORET
Samfés-järjestössä nuorten osallisuus otetaan todesta. ”The youth are leading the way”, Victor muistuttaa. Aikuiset pysyvät taustalla ja nuoret saavat olla toiminnan keskiössä – nuoret saavat loistaa. Ajatuksena on järjestää kussakin osallistujamaassa tilaisuuksia, joissa nuoret keskustelevat YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 alatavoitteesta 4.7. Kustakin maasta valitaan kaksi nuorta edustamaan maitaan yhteisissä pohjoismaisissa tapaamisissa. Nuorten Akatemiassa nimeämme Karoliina Vistin ja Kuura Janhusen Kestävän tulevaisuuden lähettiläiksi. Päätämme, että teemme projektin paikallisen osatoteutuksen kouluvierailumallimme mukaisesti. Kestävän tulevaisuuden lähettiläät kiertävät kouluilla pitämässä työpajoja, joissa pelataan Kestävä tulevaisuus 2030 -peliä ja keskustellaan kestävän kehityksen teemoista.
INNOSTUS
Projekti vie meidät Islantiin lokakuussa 2019. Kyllä, kiehtova maa, upea luonto, mutta ennen kaikkea inspiroivia ihmisiä! Islantilainen tapa innostua ja käydä rivakasti hommiin tekee minuun vaikutuksen. Pohjoismainen vierasjoukkomme saa seurata sivusta, kuinka nopeasti ja hyvin organisoiden Samfésin työntekijät ja vapaaehtoiset rakentavat Samfésin vuositapaamisen Mosfellsbærin urheiluopistolle. Sinne kokoontuu n.500 nuorta ympäri Islantia ohjaajineen. Islantilaiset nuorisoalan toimijat ovat paitsi optimistisia, myös supertoimeliaita. Yhdessä olemme todellakin enemmän!
KESTÄVÄ KEHITYS
Pohjoismainen hyvinvointivaltio yhdistää projektiamme ja antaa mahdollisuuden tarkastella kestävän kehityksen toteutumista ja esteitä yhteiseltä arvopohjalta. Agenda 2030 alatavoitteen 4.7 mukaisesti mietimme, miten voimme laadukkaan koulutuksen avulla varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat niin meillä kuin muuallakin maailmassa. Koen, että kyky ajatella solidaarisesti on myös yhteistä Pohjoismaille. Näemme, ettei riitä se, että hoidamme oman koulutuksen kuntoon kestävän kehityksen toteutumiseksi. On pidettävät huolta, että tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, ympäristöpolitiikkaa, rauhaa ja koulutusta edistetään kaikkialla maailmassa, jotta maailma voisi olla parempi paikka kaikille.
KORONA
Poikkeustila tuo uuden sävyn innolla alkaneeseen projektiimme. Koronan myötä luodut poikkeustoimet sulkevat koulut ja nuorisotilat koko Pohjolassa (Ruotsi poikkeuksena). Projektimme yhteydenpito ja tapaamiset siirtyvät verkkoon: tapaamme Zoomissa. Osalla kumppaneista paikalliset osatoteutukset menevät uusiksi, suunnitelmat isommista tapaamisista peruuntuvat. Me olemme onneksi ehtineet toteuttaa hankkeeseen liittyvät työpajat jo vuodenvaihteen molemmin puolin.
Pohjoismainen yhteistyö mahdollistaa kokemusten vaihdon eri maiden toimenpiteiden suhteen myös koronan aikana. Yhdessä jaamme huolen siitä, miten nuoret selviävät poikkeustilan tuomista rajoituksista. Olemme yhtä mieltä siitä, että nuorisotyöllä on suuri merkitys näinä poikkeuksellisina aikoina. Kysymme toisiltamme: miten teillä toimitaan? Miten nuoriin pidetään nyt yhteyttä? Miten tästä eteenpäin?
TULEVAISUUS
Aika näyttää, miten hyvin käyntiin lähtenyt yhteistyökuviomme kasvaa ja kehittyy. Tämän projektin kokemukset kannustavat jatkamaan yhteisen maaperän rakentamista ja yhteisten unelmien kasvattamista. Samalla voimme pohtia nuorisotyön roolia kestävän kehityksen edistäjänä. Ja sitä, miten voisimme aktiivisemmin tukea nuoria kestävän tulevaisuuden rakentajina. Tuntuu, että siemen jollekin suuremmalle on laitettu itämään.
Maija Vuorjoki
