Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Vapaaehtois- ja harrastustoiminnassa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opinnoissa

Linkki tallenteeseen

Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvässä webinaarissa keskityimme siihen, miten nuorten vapaaehtois- ja harrastustoiminnassa kertyvää monenlaista osaamista voitaisiin paremmin tunnistaa ja tunnustaa opinnoissa? Keskustelimme asiantuntijoidemme kanssa siitä, miten nuorten osaamista ja vahvuuksia voidaan tunnistaa ja tehdä näkyviksi ja toisaalta millaisia väyliä näillä osaamisilla on tulla virallisesti tunnustetuiksi ammatillisessa koulutuksessa. Pohdimme myös sitä, millaisia haasteita tähän osaamisen tunnustamisen prosessiin ehkä liittyy. Mukana webinaarissa on hanketyöntekijöitämme sekä Markku Kokkonen (Opetushallitus), Katri Hahl (rekrytoinnin ja työnhaun asiantuntija), Milla Muhonen (partiolainen), Sanna-Mari Pöyry (XAMK/Juvenia, Osaamiskeskus Nuoska), Katri Halonen (Metropolia AMK, Osuma -hanke) ja Jenni Helenius (MLL, Meidän projekti! -hanke).

Markku Kokkonen Opetushallituksesta korostaa puheenvuorossaan, että tunnistettavan osaamisen on oltava jollain tavalla mitattavissa ja todennettavissa, jotta se voidaan hyväksyä osaksi jotakin tutkintoa. Oppiminen ei kuitenkaan ole aikaan tai paikkaan sidottua vaan sitä voi tapahtua missä tahansa ja myös tutkinto-opiskelussa opiskelija rakentaa omat tavoitteensa, joita kohti hän työskentelee. Osaamista voidaan aivan hyvin kartuttaa myös oppilaitoksen ja formaalin koulutuksen ulkopuolella. Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan riitä, sillä osaamisen tunnustaminen on tarkkaan säänneltyä ja sitä varten tarvitaan toimivaltaisen viranomaisen arvioima ja todentama dokumentti nuoren muualla kerryttämästä osaamisesta suhteessa tutkintotavoitteisiin.

Se on hyvin pitkälti koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan välistä yhteistyötä ja asioista sopimista, mutta opiskelijat eivät välttämättä ole sisäistäneet kaikkea, joten tiedottakaa heitä tästä mahdollisuudesta. – Markku Kokkonen

Opiskelussa ei siis tällä hetkellä vielä hyödy vapaaehtoistoiminnassa kerrytetystä osaamisesta, jos se ei ole asianmukaisen viranomaisen vahvistamaa. Partio on jo osannut mallintaa omaa toimintaansa mitattavaksi ja yhteensopivaksi tiettyjen oppilaitosten tiettyjen tutkintojen kanssa, mutta koska se täytyy tehdä jokaisen oppilaitoksen ja tutkinnon osalta erikseen, on edessä vielä paljon työtä, mikäli haluaisimme laajamittaisesti tehdä näkyväksi vapaa-ajan ympäristöissä hankittua osaamista ja tunnustaa sitä osaamista opintosuorituksiksi.

XAMK:in Sanna-Mari Pöyry kertoo, että Yhessä -hankkeessa nuorten omaehtoista toimintaa ja ryhmätoimintaa vietiin osaksi toisen asteen oppilaitoksen arkea ja nuorten koulupäivää. Tämä toiminta oli esimerkiksi nuorten vertaisryhmiä ja muita toiminnallisia ryhmiä, joista nuoret saivat opintomerkintöjä. Nuoret oppivat näissä non-formaaleissa ympäristöissä hauskoilla tavoilla, esimerkiksi seikkailukasvatuksen ja pelillisten elementtien keinoin ja opitut asiat olivat vietävissä suoraan joko vapaa-valintaisiin opintoihin tai niillä saatettiin jopa osittain pystyä suorittamaan varsinaisia alakohtaisia tutkinnonosia.

Parhaita onnistumisia Yhessä -hankkeessa koettiin, kun nuorisotyöntekijät, koulun aikuiset ja oppilaat kehittivät sisältöjä yhdessä ja aikuiset olivat aidosti valmiita toimimaan uusilla tavoilla. Tähän liittyy luonnollisesti lisääntynyt ymmärrys siitä, että oppimista tapahtuu hyvin monipuolisilla tavoilla.

Non-formaalissa nuorisotyön ympäristössä opittiin siis asioita, jotka kuuluivat myös tutkinnonosiin. – Sanna-Mari Pöyry

Rekrytoinnin ja työnhaun asiantuntija Katri Hahl on lukenut paljon nuorten työhakemuksia ja osaa lukea rivien välistä osaamista, jota nuori ei välttämättä ole itse osannut tai ymmärtänyt kirjoittaa auki. Hän nostaa tärkeän huomion esille – rekrytoinnissa on hyvä pitää mielessä erityisesti nuorten kohdalla se, että halutaanko palkata henkilö, jolla on parhaat työnhakutaidot vai henkilö, jolla on kyseiseen tehtävään parhaat ominaisuudet ja osaaminen. Hän myös puhuu osaamisperustaisen CV:n puolesta ja toivoo, että sen käyttö lisääntyisi työnhaussa ja rekrytoinnissa. Katri on pitkään toiminut myös Partion kontekstissa ja tuntee esimerkiksi osaamiskiekkoa, jota avattiin enemmän verkkopaneelissamme. Tärkeintä ei ole se, mistä osaamista on hankittu vaan että sitä osaamista on. Osaamiskiekko mahdollistaa sen, että osaamisen tunnistamiseen ei tarvitse nähdä enää niin paljon vaivaa, kun sitä on osaamiskiekon rakentamisvaiheessa tunnustettu jo valmiiksi.

Partiossa voi oppia oikeastaan ihan mitä vaan. – Katri Hahl

Partiolaisena saa välillä isotkin saappaat jalkaan, mutta tarjolla on aina apua, sanoo Milla Muhonen. Hän tunnistaa hyvin omaa Partiossa kertynyttä osaamisestaan – ryhmässä toimimiseen, johtamiseen ja projektityöskentelyyn liittyvää osaamista on karttunut paljon. Lisäksi tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus ovat kehittyneet paljon ja lapsiryhmien ohjaaminen ja ruoanlaitto suurelle porukalle onnistuu.

Yksi opettaja puhui kolumnissaan partiomerkkisistä opiskelijoista, jotka ovat aktiivisia tunnilla, osaavat keskustella kohteliaasti, palauttavat tehtävät ajoissa ja ovat aktiivisia myös opiskelijayhteisössä. – Milla Muhonen

Koulussa opettajat siis tunnistavat Partiossa hankittuja taitoja aika hyvin. Työnhaussa voi kuitenkin olla tosi eri tilanne ja Millan kokemuksen mukaan joskus käsitys Partiosta voi olla se, että ”talutetaan mummoja kadun yli ja tehdään solmuja”. Tällaisissa tilanteissa toimintaa täytyy joskus pystyä avaamaan aika paljonkin. Tätä helpottaa tietysti se, jos haastattelija kysyy tarkentavia kysymyksiä, eikä toimi omien oletusten perusteella.

Osaamista siis kerrytetään ja sanoitetaan hyvin monipuolisilla tavoilla, mutta sen arvoa ei aina välttämättä osata vielä virallisissa yhteyksissä tunnistaa. Tarvitsemme tähän siis vielä välineitä. Partion aloittamaa työtä olisi siis syytä tehdä valtakunnallisella tasolla ja eri toimijoiden pohtia, miten he voisivat tätä edistää. Partion Osaamiskiekko on esimerkiksi hieno avaus, jonka päälle voisi lähteä rakentamaan. Miten tätä voisi eri organisaatioissa edistää?

Vapaaehtois- ja harrastustoiminnassa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opinnoissa

Vapaaehtois- ja harrastustoiminnassa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opinnoissa

Linkki tallenteeseen

Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvässä webinaarissa keskityimme siihen, miten nuorten vapaaehtois- ja harrastustoiminnassa kertyvää monenlaista osaamista voitaisiin paremmin tunnistaa ja tunnustaa opinnoissa? Keskustelimme asiantuntijoidemme kanssa siitä, miten nuorten osaamista ja vahvuuksia voidaan tunnistaa ja tehdä näkyviksi ja toisaalta millaisia väyliä näillä osaamisilla on tulla virallisesti tunnustetuiksi ammatillisessa koulutuksessa. Pohdimme myös sitä, millaisia haasteita tähän osaamisen tunnustamisen prosessiin ehkä liittyy. Mukana webinaarissa on hanketyöntekijöitämme sekä Markku Kokkonen (Opetushallitus), Katri Hahl (rekrytoinnin ja työnhaun asiantuntija), Milla Muhonen (partiolainen), Sanna-Mari Pöyry (XAMK/Juvenia, Osaamiskeskus Nuoska), Katri Halonen (Metropolia AMK, Osuma -hanke) ja Jenni Helenius (MLL, Meidän projekti! -hanke).

Markku Kokkonen Opetushallituksesta korostaa puheenvuorossaan, että tunnistettavan osaamisen on oltava jollain tavalla mitattavissa ja todennettavissa, jotta se voidaan hyväksyä osaksi jotakin tutkintoa. Oppiminen ei kuitenkaan ole aikaan tai paikkaan sidottua vaan sitä voi tapahtua missä tahansa ja myös tutkinto-opiskelussa opiskelija rakentaa omat tavoitteensa, joita kohti hän työskentelee. Osaamista voidaan aivan hyvin kartuttaa myös oppilaitoksen ja formaalin koulutuksen ulkopuolella. Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan riitä, sillä osaamisen tunnustaminen on tarkkaan säänneltyä ja sitä varten tarvitaan toimivaltaisen viranomaisen arvioima ja todentama dokumentti nuoren muualla kerryttämästä osaamisesta suhteessa tutkintotavoitteisiin.

Se on hyvin pitkälti koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan välistä yhteistyötä ja asioista sopimista, mutta opiskelijat eivät välttämättä ole sisäistäneet kaikkea, joten tiedottakaa heitä tästä mahdollisuudesta. – Markku Kokkonen

Opiskelussa ei siis tällä hetkellä vielä hyödy vapaaehtoistoiminnassa kerrytetystä osaamisesta, jos se ei ole asianmukaisen viranomaisen vahvistamaa. Partio on jo osannut mallintaa omaa toimintaansa mitattavaksi ja yhteensopivaksi tiettyjen oppilaitosten tiettyjen tutkintojen kanssa, mutta koska se täytyy tehdä jokaisen oppilaitoksen ja tutkinnon osalta erikseen, on edessä vielä paljon työtä, mikäli haluaisimme laajamittaisesti tehdä näkyväksi vapaa-ajan ympäristöissä hankittua osaamista ja tunnustaa sitä osaamista opintosuorituksiksi.

XAMK:in Sanna-Mari Pöyry kertoo, että Yhessä -hankkeessa nuorten omaehtoista toimintaa ja ryhmätoimintaa vietiin osaksi toisen asteen oppilaitoksen arkea ja nuorten koulupäivää. Tämä toiminta oli esimerkiksi nuorten vertaisryhmiä ja muita toiminnallisia ryhmiä, joista nuoret saivat opintomerkintöjä. Nuoret oppivat näissä non-formaaleissa ympäristöissä hauskoilla tavoilla, esimerkiksi seikkailukasvatuksen ja pelillisten elementtien keinoin ja opitut asiat olivat vietävissä suoraan joko vapaa-valintaisiin opintoihin tai niillä saatettiin jopa osittain pystyä suorittamaan varsinaisia alakohtaisia tutkinnonosia.

Parhaita onnistumisia Yhessä -hankkeessa koettiin, kun nuorisotyöntekijät, koulun aikuiset ja oppilaat kehittivät sisältöjä yhdessä ja aikuiset olivat aidosti valmiita toimimaan uusilla tavoilla. Tähän liittyy luonnollisesti lisääntynyt ymmärrys siitä, että oppimista tapahtuu hyvin monipuolisilla tavoilla.

Non-formaalissa nuorisotyön ympäristössä opittiin siis asioita, jotka kuuluivat myös tutkinnonosiin. – Sanna-Mari Pöyry

Rekrytoinnin ja työnhaun asiantuntija Katri Hahl on lukenut paljon nuorten työhakemuksia ja osaa lukea rivien välistä osaamista, jota nuori ei välttämättä ole itse osannut tai ymmärtänyt kirjoittaa auki. Hän nostaa tärkeän huomion esille – rekrytoinnissa on hyvä pitää mielessä erityisesti nuorten kohdalla se, että halutaanko palkata henkilö, jolla on parhaat työnhakutaidot vai henkilö, jolla on kyseiseen tehtävään parhaat ominaisuudet ja osaaminen. Hän myös puhuu osaamisperustaisen CV:n puolesta ja toivoo, että sen käyttö lisääntyisi työnhaussa ja rekrytoinnissa. Katri on pitkään toiminut myös Partion kontekstissa ja tuntee esimerkiksi osaamiskiekkoa, jota avattiin enemmän verkkopaneelissamme. Tärkeintä ei ole se, mistä osaamista on hankittu vaan että sitä osaamista on. Osaamiskiekko mahdollistaa sen, että osaamisen tunnistamiseen ei tarvitse nähdä enää niin paljon vaivaa, kun sitä on osaamiskiekon rakentamisvaiheessa tunnustettu jo valmiiksi.

Partiossa voi oppia oikeastaan ihan mitä vaan. – Katri Hahl

Partiolaisena saa välillä isotkin saappaat jalkaan, mutta tarjolla on aina apua, sanoo Milla Muhonen. Hän tunnistaa hyvin omaa Partiossa kertynyttä osaamisestaan – ryhmässä toimimiseen, johtamiseen ja projektityöskentelyyn liittyvää osaamista on karttunut paljon. Lisäksi tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus ovat kehittyneet paljon ja lapsiryhmien ohjaaminen ja ruoanlaitto suurelle porukalle onnistuu.

Yksi opettaja puhui kolumnissaan partiomerkkisistä opiskelijoista, jotka ovat aktiivisia tunnilla, osaavat keskustella kohteliaasti, palauttavat tehtävät ajoissa ja ovat aktiivisia myös opiskelijayhteisössä. – Milla Muhonen

Koulussa opettajat siis tunnistavat Partiossa hankittuja taitoja aika hyvin. Työnhaussa voi kuitenkin olla tosi eri tilanne ja Millan kokemuksen mukaan joskus käsitys Partiosta voi olla se, että ”talutetaan mummoja kadun yli ja tehdään solmuja”. Tällaisissa tilanteissa toimintaa täytyy joskus pystyä avaamaan aika paljonkin. Tätä helpottaa tietysti se, jos haastattelija kysyy tarkentavia kysymyksiä, eikä toimi omien oletusten perusteella.

Osaamista siis kerrytetään ja sanoitetaan hyvin monipuolisilla tavoilla, mutta sen arvoa ei aina välttämättä osata vielä virallisissa yhteyksissä tunnistaa. Tarvitsemme tähän siis vielä välineitä. Partion aloittamaa työtä olisi siis syytä tehdä valtakunnallisella tasolla ja eri toimijoiden pohtia, miten he voisivat tätä edistää. Partion Osaamiskiekko on esimerkiksi hieno avaus, jonka päälle voisi lähteä rakentamaan. Miten tätä voisi eri organisaatioissa edistää?