Meillä on ollut osallisuuden osaamiskeskuksena upea ensimmäinen vuosi! Teot nuorten osallisuuden vahvistamiseksi ovat olleet vaikuttavia, innostavia ja motivoivia.
Vuoden kääntyessä pian uuteen on hyvä hetki kurkistaa taaksepäin ja tarkastella polkua, jota pitkin työntäyteiset kuukaudet on kuljettu. Arvostamme kuluneen vuoden lukuisia merkityksellisiä kohtaamisia erilaisten asiantuntijoiden kanssa; nuorten osallisuuden soihdunkantajia löytyy niin kunnista, ministeriöistä, järjestökumppaneista, yrityksistä kuin someverkostoistakin! Mitä keskusteluja olemmekaan saaneet käydä koko vuoden ajan. Kiitos jokaiselle sanoista, palautteesta, näkökulmista, ajatuksia herättävistä oivalluksista sekä konkreettisista teoista yhteisen tavoitteemme eteen!
Erityinen, sydämellinen kiitos kaikille sadoille nuorille, jotka ovat kertoneet meille ja viranhaltijoille, mikä heille on merkityksellistä yhteiskunnassa ja kotikunnissaan sekä miten he haluaisivat toimia ja vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.
Nuorten osallisuutta vahvistavan prosessikoulutuksemme pilottikunnat – Virrat, Vihti ja Keuruu – ovat heittäytyneet yhteiseen kehittämiseen ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. He ovat ottaneet meidät vastaan avosylin, sillä nuorten ja kuntalaisten osallisuus koetaan näissä kunnissa erityisen tärkeäksi. Jo ensimmäisistä hetkistä lähtien osallisuusoivallukset ovat johtaneet käytännön kokeiluihin, arjen työn pieniin muutoksiin sekä uuteen ajatteluun nuorten kuntalaisten roolista.
Prosessikoulutusten merkittävin anti on ollut yhteisen osallisuusymmärryksen luominen kuntaan; yhdessä on pohdittu mikä merkitys nuorilla ja heidän toimijuudellaan on kunnalle, sen elinvoimalle, palveluiden kehittämiselle, viestinnälle ja päätöksenteolle. Sitä kautta on syntynyt poikkihallinnollista, toimialat ylittävää yhteistyötä, kun on kehitetty monikanavaista viestintää, päätöksenteon prosesseja, palveluja, eettisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä sekä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Myös nuorisotoimen yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa on vahvistettu ja sen rooli nähdään yhä tärkeämpänä.
Kunnat ovat kehittäneet muun muassa kirjastoa nuorten tärkeänä toimintaympäristönä ja kansanopistoa nuorten toimijuuden vahvistajana. Nuorille ei vain tarjota palveluja ja sisältöjä, vaan heille tarjotaan mahdollisuus toimia, osallistua ja kehittää aikuisten rinnalla. Lisäksi viranhaltijat ovat motivoituneet kehittämään yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa. Nuoria on otettu mukaan edustamaan kuntaa erilaisiin tapahtumiin ja suunnittelemaan sitä, millaisena ja miten kunta näyttäytyy. Kuntiin on syntymässä nuorten viestintälähettiläiden ryhmiä, jotka viestivät kunnan asioista kiinnostavasti nuorille ja muille kuntalaisille. Myös Nuva-toimintaa ja koulujen oppilaskunnan hallitusten työtä on kehitetty vuorovaikutteisemmaksi viranhaltijoiden ja lautakuntien kanssa. Niiden roolia on lisäksi vahvistettu muiden nuorten osallisuuden edistäjänä.
Kunnan kehittämistä on tarkasteltu strategisena elinvoimakysymyksenä, mutta yhtä lailla osallistujien arjen työn kautta. Moni on oivaltanut, että nuorten mielipiteellä ja toiminnalla on iso merkitys omaan työhön, vaikkei itse tekisikään sitä suoraan nuorten parissa. Viranhaltijoille on yhä tärkeämpää, että nuoret kokevat kotikuntansa omakseen ja että heillä on merkitystä osana yhteisöä. Jokaisella työntekijällä, päättäjällä ja johtajalla on roolinsa siinä, että kunta on aidosti olemassa asukkaitaan varten, tukee heidän osallistumistaan ja rakentaa yhteisöllisyyttä.
Kehittäminen ei aina ole vain helppoa. Vaikka olemme kehittäneet osallisuutta jo vuosia, uuden toiminnan käynnistäminen vaatii aikaa ja yhteisten työtapojen löytämistä kumppaneiden kanssa. Ennen kaikkea se vaatii lukuisia kokeiluja, virheiden ja onnistumisten avulla oppimista. Kärsivällisyys olisi hyve, mutta usein kehittämisen vauhdin hurma tempaa meidät mukaansa!
Tänä vuonna luotu polku avautuu leveneväksi tieksi, kun työmme jatkuu. Ensi vuonna nuorten osallisuutta kehitetään yhä useammassa kunnassa ja pilotoidaan maakunnissa ja ministeriöissä. En malta odottaa, minkälaiseksi roihuksi osallisuuden soihdut vielä syttyvätkään!
Heidi Rosbäck
Kirjoittaja on osaamiskeskuksen projektipäällikkö, joka nauttii nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistumisesta kuntabyrokratian kiemuroissa. Hän toivottaa erilaiset kunnat ja toimijat tervetulleeksi yhteistyöhön rakentamaan tulevaisuuden yhteiskuntaa ja tekemään näkyväksi yhteisöllisyyden merkitystä elinvoimalle ja hyvinvoinnille.
Osallisuuden oivalluksia kunnissa
Osallisuuden oivalluksia kunnissa
Meillä on ollut osallisuuden osaamiskeskuksena upea ensimmäinen vuosi! Teot nuorten osallisuuden vahvistamiseksi ovat olleet vaikuttavia, innostavia ja motivoivia.
Vuoden kääntyessä pian uuteen on hyvä hetki kurkistaa taaksepäin ja tarkastella polkua, jota pitkin työntäyteiset kuukaudet on kuljettu. Arvostamme kuluneen vuoden lukuisia merkityksellisiä kohtaamisia erilaisten asiantuntijoiden kanssa; nuorten osallisuuden soihdunkantajia löytyy niin kunnista, ministeriöistä, järjestökumppaneista, yrityksistä kuin someverkostoistakin! Mitä keskusteluja olemmekaan saaneet käydä koko vuoden ajan. Kiitos jokaiselle sanoista, palautteesta, näkökulmista, ajatuksia herättävistä oivalluksista sekä konkreettisista teoista yhteisen tavoitteemme eteen!
Erityinen, sydämellinen kiitos kaikille sadoille nuorille, jotka ovat kertoneet meille ja viranhaltijoille, mikä heille on merkityksellistä yhteiskunnassa ja kotikunnissaan sekä miten he haluaisivat toimia ja vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.
Nuorten osallisuutta vahvistavan prosessikoulutuksemme pilottikunnat – Virrat, Vihti ja Keuruu – ovat heittäytyneet yhteiseen kehittämiseen ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. He ovat ottaneet meidät vastaan avosylin, sillä nuorten ja kuntalaisten osallisuus koetaan näissä kunnissa erityisen tärkeäksi. Jo ensimmäisistä hetkistä lähtien osallisuusoivallukset ovat johtaneet käytännön kokeiluihin, arjen työn pieniin muutoksiin sekä uuteen ajatteluun nuorten kuntalaisten roolista.
Prosessikoulutusten merkittävin anti on ollut yhteisen osallisuusymmärryksen luominen kuntaan; yhdessä on pohdittu mikä merkitys nuorilla ja heidän toimijuudellaan on kunnalle, sen elinvoimalle, palveluiden kehittämiselle, viestinnälle ja päätöksenteolle. Sitä kautta on syntynyt poikkihallinnollista, toimialat ylittävää yhteistyötä, kun on kehitetty monikanavaista viestintää, päätöksenteon prosesseja, palveluja, eettisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä sekä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Myös nuorisotoimen yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa on vahvistettu ja sen rooli nähdään yhä tärkeämpänä.
Kunnat ovat kehittäneet muun muassa kirjastoa nuorten tärkeänä toimintaympäristönä ja kansanopistoa nuorten toimijuuden vahvistajana. Nuorille ei vain tarjota palveluja ja sisältöjä, vaan heille tarjotaan mahdollisuus toimia, osallistua ja kehittää aikuisten rinnalla. Lisäksi viranhaltijat ovat motivoituneet kehittämään yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa. Nuoria on otettu mukaan edustamaan kuntaa erilaisiin tapahtumiin ja suunnittelemaan sitä, millaisena ja miten kunta näyttäytyy. Kuntiin on syntymässä nuorten viestintälähettiläiden ryhmiä, jotka viestivät kunnan asioista kiinnostavasti nuorille ja muille kuntalaisille. Myös Nuva-toimintaa ja koulujen oppilaskunnan hallitusten työtä on kehitetty vuorovaikutteisemmaksi viranhaltijoiden ja lautakuntien kanssa. Niiden roolia on lisäksi vahvistettu muiden nuorten osallisuuden edistäjänä.
Kunnan kehittämistä on tarkasteltu strategisena elinvoimakysymyksenä, mutta yhtä lailla osallistujien arjen työn kautta. Moni on oivaltanut, että nuorten mielipiteellä ja toiminnalla on iso merkitys omaan työhön, vaikkei itse tekisikään sitä suoraan nuorten parissa. Viranhaltijoille on yhä tärkeämpää, että nuoret kokevat kotikuntansa omakseen ja että heillä on merkitystä osana yhteisöä. Jokaisella työntekijällä, päättäjällä ja johtajalla on roolinsa siinä, että kunta on aidosti olemassa asukkaitaan varten, tukee heidän osallistumistaan ja rakentaa yhteisöllisyyttä.
Kehittäminen ei aina ole vain helppoa. Vaikka olemme kehittäneet osallisuutta jo vuosia, uuden toiminnan käynnistäminen vaatii aikaa ja yhteisten työtapojen löytämistä kumppaneiden kanssa. Ennen kaikkea se vaatii lukuisia kokeiluja, virheiden ja onnistumisten avulla oppimista. Kärsivällisyys olisi hyve, mutta usein kehittämisen vauhdin hurma tempaa meidät mukaansa!
Tänä vuonna luotu polku avautuu leveneväksi tieksi, kun työmme jatkuu. Ensi vuonna nuorten osallisuutta kehitetään yhä useammassa kunnassa ja pilotoidaan maakunnissa ja ministeriöissä. En malta odottaa, minkälaiseksi roihuksi osallisuuden soihdut vielä syttyvätkään!
Heidi Rosbäck
Kirjoittaja on osaamiskeskuksen projektipäällikkö, joka nauttii nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistumisesta kuntabyrokratian kiemuroissa. Hän toivottaa erilaiset kunnat ja toimijat tervetulleeksi yhteistyöhön rakentamaan tulevaisuuden yhteiskuntaa ja tekemään näkyväksi yhteisöllisyyden merkitystä elinvoimalle ja hyvinvoinnille.
