Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Mitä jos tekisimme pelin?

Hyvää kansallista Peliviikkoa! Tänä vuonna yli puolessa käynnissä olevista hankkeistamme toteutetaan pelikasvatusta ja pelipedagogiikkaa. Pelitaloksi Nuorten Akatemia ei ole muuttumassa, mutta pelit ja pelillisyys ovat muodostuneet merkittäväksi osallisuutta edistävän työmme välineeksi. Olemmekin ottaneet viime vuosina harppauksia oman peliosaamisemme kehittämisessä. Nuorten Akatemialla on valmiuksia tuottaa monenlaisia pelipedagogisia ratkaisuja erilaisten yhteisöjen ja organisaatioiden tarpeisiin.

Emme ole suotta päätyneet hyödyntämään pelien ja pelillistämisen tarjoamia hyötyjä monissa projekteissamme. Pelit eivät ole ainoastaan keino tehdä tylsältä vaikuttavan asian käsittelystä hauskempaa, vaan paljon enemmän. Pelit ja pelillistämisen eri keinot tarjoavat loistavat puitteet

Pelin kontekstissa toteutuvat luontevalla tavalla monet oppimisen kannalta tärkeät prosessit, esimerkiksi

Hauska ja sopivassa määrin haastava peli lisää pelaajan motivaatiota valittujen teemojen käsittelemiseen.

Pelien monet muodot

Pelin tai pelillisen menetelmän muoto kannattaa valita oppimistavoitteiden ja kohderyhmän mukaan sekä soveltuen niihin tilanteisiin ja ympäristöihin, joissa peliä pelataan. Vaihtoehtoja tähän on lukuisia.

Digitaaliset pelit ovat hyvin saavutettava ja levitettävissä oleva hyöty- ja oppimispelien muoto. Digitaalisiin peleihin voi sisällyttää monipuolisesti mediaa ja peli on helppo linkittää aiheeseen liittyvään lähdemateriaaliin. Digitaalisen pelin tai pelillisen sovelluksen voi myös sitoa osaksi jotakin muuta kokonaisuutta, esimerkiksi työpajaa. Tällöin kokonaisuuteen voidaan tuoda teknologian avulla sellaisia toiminnallisia mahdollisuuksia, joita voisi olla haastavampaa saavuttaa muilla keinoin.

Pakopeli on elämyksellinen ryhmäpeli, jossa pelaajat ratkovat sarjan pulmatehtäviä ratkaistakseen tarinallisen arvoituksen tai päästäkseen pakenemaan suljetusta tilasta. Pakopeli kehittää mm. pelaajien päättelykykyä, luovaa ongelmanratkaisukykyä ja ryhmätyötaitoja. Pakopeli mahdollistaa haluttujen teemojen käsittelemisen elämyksellisesti pelin tarinan ja pulmatehtävien kautta. Pakopelin ei tarvitse välttämättä olla staattiseksi peliksi suunniteltu pakohuone, vaan pakopelin muotoja on useita. Pakopeli voi olla digitaalinen peli tai helposti tilasta toiseen liikuteltava pop-up -peli.

Lautapelit ja korttipelit ovat erityisen toimivia pelin muotoja silloin, kun pelaajien välinen vuorovaikutus on pelin pedagogisten tavoitteiden kannalta hyvin tärkeää, ja kun pelaajia halutaan kannustaa keskusteluun. Käsiteltävää aihetta ja siihen liittyviä elementtejä voi olla helpompi hahmottaa kokonaisuutena, kun kaikki peliin liittyvät materiaalit ovat pelaajan nähtävillä pöydällä.

Pöytäroolipeli tukee pedagogisten teemojen käsittelyä hyvin, kun pelaajan on oppimisen kannalta tarpeen eläytyä vahvasti jonkun toisen kokemukseen tai tarkastella omaa elämäänsä uudesta perspektiivistä. Roolipeleissä on tarinallinen viitekehys, jonka sisällä pelaajat ratkovat ongelmia rooleihinsa eläytyen, tekevät valintoja ja harjoittelevat vuorovaikutustaitoja. Pedagogista roolipeliä ohjaa aina peliin hyvin perehtynyt ohjaaja.

Pelillistäminen ei ole pelin kehittämistä helpompi ratkaisu, mutta voi toisinaan soveltua paremmin toiminnan tavoitteisiin ja projektille varattuihin resursseihin. Pelillistämisessä on kyse peleistä tuttujen elementtien ja mekaniikkojen yhdistämisestä johonkin muuhun toimintaan, kuin peliin. Näin peleille ominaisten, esimerkiksi motivaatiota lisäävien ja etenemistä näkyväksi tekevien elementtien hyödyt saadaan valjastettua muihin toiminnan muotoihin.

Esimerkiksi Viisaasti amiksissa -kouluvierailuihimme kuului osana viisaan liikkumisen työpajaa kevyesti pelillistetty ryhmähaaste. Haasteessa opiskelijoiden tuli suunnitella ryhmän arvoja noudattava liikkumismatka keräten mahdollisimman pientä pistepottia. Tässä haasteessa pelillistämisen keinoina hyödynnettiin esimerkiksi resurssien kulutuksen ilmentämistä pisteiden avulla, roolien omaksumista ja ongelmanratkaisua kokeiluja tehden.

Pelien yhteiskehittäminen

Pedagogisen pelin kehittäminen on palvelumuotoiluprosessi, jonka lähtökohtina toimivat nuorten sekä kumppaneidemme tarpeet. Pelien suunnittelu yhteiskehittämällä varmistaa niiden käyttäjälähtöisyyden ja mahdollistaa usein luovempia ratkaisuja, kuin pienen tiimin keskenään toteuttama suunnitteluprosessi. Nuoret ovat olleet osallisina peliemme kehittämisessä monissa eri rooleissa: pelisuunnittelijoina, tuottamassa aineistoa pelin sisältöjen pohjalle, suunnittelemassa tiettyjä pelin elementtejä ja sisältöjä sekä pelitestaajina.

Suunnittelemme nuorille suunnattuja toimintoja aktiivisessa vuorovaikutuksessa kumppanimme kanssa. Pedagogisista teemoista keskusteleminen ja prototyyppitestausten tulosten käsitteleminen yhteisesti suunnittelun eri vaiheissa varmistaa sen, että valmiin pelin ratkaisut vastaavat kumppanimme tarpeita ja toiveita. Pelien ja pelillistettyjen kokonaisuuksien suunnitteluprosessi on siis myös räätälöitävissä kunkin projektin tavoitteiden mukaiseksi.

Ei ole sellaista teemaa, jota ei voisi käsitellä pelin tai pelillistämisen kautta! On vain valittava tarkoitukseen sopivat pelillistämisen keinot. Joten, mitä jos tekisimme pelin?

 

Ota yhteyttä:

Sonja Hämäläinen
Projektikoordinaattori, pelikehittäminen
sonja.hamalainen@nuortenakatemia.fi
050 560 1674

Urpo Uusitalo
Kumppanuuspäällikkö
urpo.uusitalo@nuortenakatemia.fi
040 099 5546

Mitä jos tekisimme pelin?

Mitä jos tekisimme pelin?

Hyvää kansallista Peliviikkoa! Tänä vuonna yli puolessa käynnissä olevista hankkeistamme toteutetaan pelikasvatusta ja pelipedagogiikkaa. Pelitaloksi Nuorten Akatemia ei ole muuttumassa, mutta pelit ja pelillisyys ovat muodostuneet merkittäväksi osallisuutta edistävän työmme välineeksi. Olemmekin ottaneet viime vuosina harppauksia oman peliosaamisemme kehittämisessä. Nuorten Akatemialla on valmiuksia tuottaa monenlaisia pelipedagogisia ratkaisuja erilaisten yhteisöjen ja organisaatioiden tarpeisiin.

Emme ole suotta päätyneet hyödyntämään pelien ja pelillistämisen tarjoamia hyötyjä monissa projekteissamme. Pelit eivät ole ainoastaan keino tehdä tylsältä vaikuttavan asian käsittelystä hauskempaa, vaan paljon enemmän. Pelit ja pelillistämisen eri keinot tarjoavat loistavat puitteet

Pelin kontekstissa toteutuvat luontevalla tavalla monet oppimisen kannalta tärkeät prosessit, esimerkiksi

Hauska ja sopivassa määrin haastava peli lisää pelaajan motivaatiota valittujen teemojen käsittelemiseen.

Pelien monet muodot

Pelin tai pelillisen menetelmän muoto kannattaa valita oppimistavoitteiden ja kohderyhmän mukaan sekä soveltuen niihin tilanteisiin ja ympäristöihin, joissa peliä pelataan. Vaihtoehtoja tähän on lukuisia.

Digitaaliset pelit ovat hyvin saavutettava ja levitettävissä oleva hyöty- ja oppimispelien muoto. Digitaalisiin peleihin voi sisällyttää monipuolisesti mediaa ja peli on helppo linkittää aiheeseen liittyvään lähdemateriaaliin. Digitaalisen pelin tai pelillisen sovelluksen voi myös sitoa osaksi jotakin muuta kokonaisuutta, esimerkiksi työpajaa. Tällöin kokonaisuuteen voidaan tuoda teknologian avulla sellaisia toiminnallisia mahdollisuuksia, joita voisi olla haastavampaa saavuttaa muilla keinoin.

Pakopeli on elämyksellinen ryhmäpeli, jossa pelaajat ratkovat sarjan pulmatehtäviä ratkaistakseen tarinallisen arvoituksen tai päästäkseen pakenemaan suljetusta tilasta. Pakopeli kehittää mm. pelaajien päättelykykyä, luovaa ongelmanratkaisukykyä ja ryhmätyötaitoja. Pakopeli mahdollistaa haluttujen teemojen käsittelemisen elämyksellisesti pelin tarinan ja pulmatehtävien kautta. Pakopelin ei tarvitse välttämättä olla staattiseksi peliksi suunniteltu pakohuone, vaan pakopelin muotoja on useita. Pakopeli voi olla digitaalinen peli tai helposti tilasta toiseen liikuteltava pop-up -peli.

Lautapelit ja korttipelit ovat erityisen toimivia pelin muotoja silloin, kun pelaajien välinen vuorovaikutus on pelin pedagogisten tavoitteiden kannalta hyvin tärkeää, ja kun pelaajia halutaan kannustaa keskusteluun. Käsiteltävää aihetta ja siihen liittyviä elementtejä voi olla helpompi hahmottaa kokonaisuutena, kun kaikki peliin liittyvät materiaalit ovat pelaajan nähtävillä pöydällä.

Pöytäroolipeli tukee pedagogisten teemojen käsittelyä hyvin, kun pelaajan on oppimisen kannalta tarpeen eläytyä vahvasti jonkun toisen kokemukseen tai tarkastella omaa elämäänsä uudesta perspektiivistä. Roolipeleissä on tarinallinen viitekehys, jonka sisällä pelaajat ratkovat ongelmia rooleihinsa eläytyen, tekevät valintoja ja harjoittelevat vuorovaikutustaitoja. Pedagogista roolipeliä ohjaa aina peliin hyvin perehtynyt ohjaaja.

Pelillistäminen ei ole pelin kehittämistä helpompi ratkaisu, mutta voi toisinaan soveltua paremmin toiminnan tavoitteisiin ja projektille varattuihin resursseihin. Pelillistämisessä on kyse peleistä tuttujen elementtien ja mekaniikkojen yhdistämisestä johonkin muuhun toimintaan, kuin peliin. Näin peleille ominaisten, esimerkiksi motivaatiota lisäävien ja etenemistä näkyväksi tekevien elementtien hyödyt saadaan valjastettua muihin toiminnan muotoihin.

Esimerkiksi Viisaasti amiksissa -kouluvierailuihimme kuului osana viisaan liikkumisen työpajaa kevyesti pelillistetty ryhmähaaste. Haasteessa opiskelijoiden tuli suunnitella ryhmän arvoja noudattava liikkumismatka keräten mahdollisimman pientä pistepottia. Tässä haasteessa pelillistämisen keinoina hyödynnettiin esimerkiksi resurssien kulutuksen ilmentämistä pisteiden avulla, roolien omaksumista ja ongelmanratkaisua kokeiluja tehden.

Pelien yhteiskehittäminen

Pedagogisen pelin kehittäminen on palvelumuotoiluprosessi, jonka lähtökohtina toimivat nuorten sekä kumppaneidemme tarpeet. Pelien suunnittelu yhteiskehittämällä varmistaa niiden käyttäjälähtöisyyden ja mahdollistaa usein luovempia ratkaisuja, kuin pienen tiimin keskenään toteuttama suunnitteluprosessi. Nuoret ovat olleet osallisina peliemme kehittämisessä monissa eri rooleissa: pelisuunnittelijoina, tuottamassa aineistoa pelin sisältöjen pohjalle, suunnittelemassa tiettyjä pelin elementtejä ja sisältöjä sekä pelitestaajina.

Suunnittelemme nuorille suunnattuja toimintoja aktiivisessa vuorovaikutuksessa kumppanimme kanssa. Pedagogisista teemoista keskusteleminen ja prototyyppitestausten tulosten käsitteleminen yhteisesti suunnittelun eri vaiheissa varmistaa sen, että valmiin pelin ratkaisut vastaavat kumppanimme tarpeita ja toiveita. Pelien ja pelillistettyjen kokonaisuuksien suunnitteluprosessi on siis myös räätälöitävissä kunkin projektin tavoitteiden mukaiseksi.

Ei ole sellaista teemaa, jota ei voisi käsitellä pelin tai pelillistämisen kautta! On vain valittava tarkoitukseen sopivat pelillistämisen keinot. Joten, mitä jos tekisimme pelin?

 

Ota yhteyttä:

Sonja Hämäläinen
Projektikoordinaattori, pelikehittäminen
sonja.hamalainen@nuortenakatemia.fi
050 560 1674

Urpo Uusitalo
Kumppanuuspäällikkö
urpo.uusitalo@nuortenakatemia.fi
040 099 5546