Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Dihtosis-hanke pyrkii lisäämään nuorten saamelaistietoisuutta

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 16.9.2019.

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI (European Commission against Racism) on antanut Suomelle jälleen suosituksia rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiselle työlle. Tuoreessa raportissaan komissio toi esiin huolensa muun muassa saamelaiskulttuurin vähäisestä tuntemuksesta Suomessa. (Yle 12.9.) Raportissa mainitaan myös, että saamelaistietoisuutta tulisi lisätä kouluissa ja valtaväestön keskuudessa erilaisin kampanjoin. 

 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke Dihtosis on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen ja kasvattamaan suomalaisten nuorten ja oppilaitosten tietämystä saamelaisista. Hankkeen myötä on syntynyt tietoa täynnä oleva menetelmäpakka, jonka avulla opettajat voivat vetää saamelaisteemaisia oppitunteja itse. Lisäksi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Nuorten Akatemia ovat kouluttaneet kouluvierailijoita, jotka ovat vierailleet oppilaitoksissa ympäri Suomen. Kouluvierailijat ovat saamelaisnuoria. 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutunut hanke otettiin alkuvuodesta ilolla vastaan, ja tarjolla olleet kouluvierailut varattiin loppuun hetkessä.  Voimakas vastaanotto kertoi kuitenkin juuri siitä, mitä ECRIn raporttikin peräänkuuluttaa: saamelaistietoisuutta ei ole tarpeeksi. Opetusmateriaaleissa saamelaisuutta sivutaan usein vain ohuesti. Yhden kouluvierailun aikana nuoren saamelaistietoisuus voikin kasvaa merkittävästi. 

 

Jatkamme työtä Dihtosis-hankkeen parissa suurella ilolla ja ylpeydellä, mutta sana ”hanke” paljastaa jo sen, että kyseessä ei välttämättä ole pysyvä toimintamalli. Siksi olisikin äärimmäisen tärkeää luoda pysyviä rakenteita, jotta lasten ja nuorten saamelaistietoisuus ei olisi erinäisten hankkeiden tai esimerkiksi kouluvierailujen saatavuuden varassa. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa, josta suomalaisen koululaitoksen tulisi voida kertoa tasavertaisesti kaikille suomalaisille nuorille. Lisäksi kuluva vuosi on YK:n alkuperäiskansojen kielten vuosi, joten nyt on sikälikin hyvä aika tarkastella, kuinka Suomi saamelaisiin suhtautuu. 
 

Minna Lehtola, projektikoordinaattori 
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto 
 
Ulla Saalasti, projektikoordinaattori 
Nuorten Akatemia 

Dihtosis-hanke pyrkii lisäämään nuorten saamelaistietoisuutta

Dihtosis-hanke pyrkii lisäämään nuorten saamelaistietoisuutta

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 16.9.2019.

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI (European Commission against Racism) on antanut Suomelle jälleen suosituksia rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiselle työlle. Tuoreessa raportissaan komissio toi esiin huolensa muun muassa saamelaiskulttuurin vähäisestä tuntemuksesta Suomessa. (Yle 12.9.) Raportissa mainitaan myös, että saamelaistietoisuutta tulisi lisätä kouluissa ja valtaväestön keskuudessa erilaisin kampanjoin. 

 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke Dihtosis on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen ja kasvattamaan suomalaisten nuorten ja oppilaitosten tietämystä saamelaisista. Hankkeen myötä on syntynyt tietoa täynnä oleva menetelmäpakka, jonka avulla opettajat voivat vetää saamelaisteemaisia oppitunteja itse. Lisäksi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Nuorten Akatemia ovat kouluttaneet kouluvierailijoita, jotka ovat vierailleet oppilaitoksissa ympäri Suomen. Kouluvierailijat ovat saamelaisnuoria. 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutunut hanke otettiin alkuvuodesta ilolla vastaan, ja tarjolla olleet kouluvierailut varattiin loppuun hetkessä.  Voimakas vastaanotto kertoi kuitenkin juuri siitä, mitä ECRIn raporttikin peräänkuuluttaa: saamelaistietoisuutta ei ole tarpeeksi. Opetusmateriaaleissa saamelaisuutta sivutaan usein vain ohuesti. Yhden kouluvierailun aikana nuoren saamelaistietoisuus voikin kasvaa merkittävästi. 

 

Jatkamme työtä Dihtosis-hankkeen parissa suurella ilolla ja ylpeydellä, mutta sana ”hanke” paljastaa jo sen, että kyseessä ei välttämättä ole pysyvä toimintamalli. Siksi olisikin äärimmäisen tärkeää luoda pysyviä rakenteita, jotta lasten ja nuorten saamelaistietoisuus ei olisi erinäisten hankkeiden tai esimerkiksi kouluvierailujen saatavuuden varassa. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa, josta suomalaisen koululaitoksen tulisi voida kertoa tasavertaisesti kaikille suomalaisille nuorille. Lisäksi kuluva vuosi on YK:n alkuperäiskansojen kielten vuosi, joten nyt on sikälikin hyvä aika tarkastella, kuinka Suomi saamelaisiin suhtautuu. 
 

Minna Lehtola, projektikoordinaattori 
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto 
 
Ulla Saalasti, projektikoordinaattori 
Nuorten Akatemia