Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

Kaksisuuntaista kotoutumista

Meidän kaikkien käydessä täällä kotiplaneetallamme omaa matkaamme, varsinaisiksi maahanmuuttajiksi määriteltäviä on esimerkiksi Euroopan unionin alueella noin neljä prosenttia, eli yhteensä 22 miljoonaa*. Heille suunnattua kotouttavaa toimintaa on tarjolla Suomessakin hyvin paljon. Valtiollisten tahojen sekä kunta- ja sosiaalialan työntekijöiden lisäksi ulkomailta tulleiden kotoutumista edistää valtava määrä oppilaitoksia, järjestöjä ja muita jopa täysin vapaaehtoisvoimin pyöriviä yhdistyksiä, yhteisöjä ja yksilöitä.

Riski siihen, että ulkomailta Suomeen tullut henkilö päätyy maahanmuuttajakuplaan on silti olemassa. Mikäli kotoutuminen ei ole kaksisuuntaista, eli molemmille osapuolille muutoksellinen prosessi, voidaan pahimmillaan tarjota toimintaa, joka vain entisestään lisää eristyneisyyden ja turhautumisen tunnetta. Kun Euroopan pakolaiskriisi muutamia vuosia sitten saavutti suuren mediahuomion, ymmärrettiin, että on pakko toimia. Maahanmuuttajajalkapallo, järjestöjen kaveritoiminta ja partiolaisten turvapaikanhakijoille järjestämät kerhot olivatkin silloin toivottuja keinoja niin avun- kuin auttamisentarpeeseen, mutta pidemmän päälle ne eivät yksin riitä.

Kaksisuuntainen kotoutuminen on yhteistyötä. Vanhojen rakenteiden murtuessa tulee meidän omien ennakkoluulojemme lisäksi kohdata toisemme yksilöinä, jolloin moninaisuudesta tulee uusi normi. Aito osallisuuden kokemus syntyy, kun saamme kaikki kokea kasvavamme ihmisinä ja voimme olla mukana toiminnassa itsellemme arvokkaalla tavalla ilman, että kenenkään tarvitsee kokea olevansa vain kotouttaja tai kotoutuja.

POLKUJA AVOIMUUTEEN

Ei ole edelleenkään itsestäänselvyys, että muualta Suomeen tullut nuori voisi löytää asuinpaikaltaan vaikkapa urheiluseuraan, saada kavereita ja näin vahvistaa suomen kielen taitojaan. Opetushallituksen rahoittama ja Nuorten Akatemian koordinoima Harrastaen tutuksi -hanke alkoikin syksyllä 2018 kartoittaa ja vahvistaa kotouttamisverkostoja ympäri Suomea selvittämällä ensin niitä esteitä, joita ulkomailta Suomeen tulleet nuoret kohtaavat yrittäessään päästä mukaan oman alueensa harrastuksiin.

Maahanmuuttoasioihin perehtyneiden paikallisaktiivien keräännyttyä seuraavaksi eri puolilla Suomea ideatyöpajoihin, saivat turvapaikanhakijat, liikuntaseurojen ja järjestöjen edustajat sekä sosiaalialan ihmiset kohdata toisensa ja pohtia yhdessä, miten purkaa vallitsevaa eriarvoisuutta. Valtakunnalliseen hankkeeseen on tämän jälkeen kuulunut teemapäiviä, koulutuksia sekä keskustelutilaisuuksia, joiden myötä on tavoitettu valtava määrä urheiluseuroja ja muita järjestöjä. Joka käänteessä yksi asia on noussut esiin: vapaa-ajan toimijoilta vaaditaan yhä enemmän tahtoa luoda toiminnastaan saavutettavaa.

HARRASTUKSET KUULUVAT KAIKILLE

Kestävää toimintaa tehdään oikeasti yhdessä kaikkien tarpeet ja tunteet huomioiden. Vieraaseen maahan saapunut voi yrittäessään sopeutua uusiin tapoihin kohdata aivan samanlaisia haasteita kuin paikallinen, joka kokee kotiseutunsa muutokset vaikeina ja pelottavina. Tärkeä askel saavutettavuutta kehitettäessä onkin asiantuntijuuden, ja omassa lähipiirissään jo vaikuttavien voimahahmojen tunnistaminen, sillä eri kulttuureista tulevien ihmisten kohdatessa vaaditaan rohkeuden lisäksi taitoa ymmärtää kaikkia osapuolia.

Monella Harrastaen tutuksi -hankkeen paikkakunnalla on muodostumassa yhteisöllisyyteen pyrkivien voimakastahtoisten yksilöiden ansiosta sekä uusien että vanhojenkin asukkaiden tarpeita tukevia verkostoja. Muutosten voidaan vapaa-ajan toimijoiden herätessä pian nähdä virkistävän myös esimerkiksi alueen työelämää. Kulttuurien yhteentörmäyksistä syntyvät haasteet voidaan näin sekä kohdata että nähdä koko aluetta rikastuttavana ja elinvoimaisuutta kasvattavana voimavarana.

Kirjoittaja Niilo Syväoja on Harrastaen tutuksi -hankkeen projektiassistentti ja kotonaan niin Kalliossa, Kashmirissa kuin Kuala Lumpurissa.

Harrastaen tutuksi -hanke on julkaissut oppaan, jossa annetaan vinkkejä saavutettavamman vapaa-ajan toiminnan luomiseksi. Opas on ladattavissa täältä.

Harrastuksia ja niiden elämää muuttavaa voimaa esittelee Nuorten Akatemian ja Rauhankasvatusinstituutin yhteistyössä Third Eye Productionsin kanssa tekemä video, ”Harrastuksemme – Our Hobbies”. Videon voit katsoa täältä.

* Termiä ”migrant” (”maahanmuuttaja”) käytetään eri tavoin ja usein kyseenalaisissakin yhteyksissä. Tässä sanalla tarkoitetaan niitä kolmansien maiden kansalaisia, joilla on oleskelulupa Euroopan unionin alueella. Esimerkiksi siirtolaisia on alueella paljon enemmän.

Lähde: EU Strategy of Integration

 

Kaksisuuntaista kotoutumista

Kaksisuuntaista kotoutumista

Meidän kaikkien käydessä täällä kotiplaneetallamme omaa matkaamme, varsinaisiksi maahanmuuttajiksi määriteltäviä on esimerkiksi Euroopan unionin alueella noin neljä prosenttia, eli yhteensä 22 miljoonaa*. Heille suunnattua kotouttavaa toimintaa on tarjolla Suomessakin hyvin paljon. Valtiollisten tahojen sekä kunta- ja sosiaalialan työntekijöiden lisäksi ulkomailta tulleiden kotoutumista edistää valtava määrä oppilaitoksia, järjestöjä ja muita jopa täysin vapaaehtoisvoimin pyöriviä yhdistyksiä, yhteisöjä ja yksilöitä.

Riski siihen, että ulkomailta Suomeen tullut henkilö päätyy maahanmuuttajakuplaan on silti olemassa. Mikäli kotoutuminen ei ole kaksisuuntaista, eli molemmille osapuolille muutoksellinen prosessi, voidaan pahimmillaan tarjota toimintaa, joka vain entisestään lisää eristyneisyyden ja turhautumisen tunnetta. Kun Euroopan pakolaiskriisi muutamia vuosia sitten saavutti suuren mediahuomion, ymmärrettiin, että on pakko toimia. Maahanmuuttajajalkapallo, järjestöjen kaveritoiminta ja partiolaisten turvapaikanhakijoille järjestämät kerhot olivatkin silloin toivottuja keinoja niin avun- kuin auttamisentarpeeseen, mutta pidemmän päälle ne eivät yksin riitä.

Kaksisuuntainen kotoutuminen on yhteistyötä. Vanhojen rakenteiden murtuessa tulee meidän omien ennakkoluulojemme lisäksi kohdata toisemme yksilöinä, jolloin moninaisuudesta tulee uusi normi. Aito osallisuuden kokemus syntyy, kun saamme kaikki kokea kasvavamme ihmisinä ja voimme olla mukana toiminnassa itsellemme arvokkaalla tavalla ilman, että kenenkään tarvitsee kokea olevansa vain kotouttaja tai kotoutuja.

POLKUJA AVOIMUUTEEN

Ei ole edelleenkään itsestäänselvyys, että muualta Suomeen tullut nuori voisi löytää asuinpaikaltaan vaikkapa urheiluseuraan, saada kavereita ja näin vahvistaa suomen kielen taitojaan. Opetushallituksen rahoittama ja Nuorten Akatemian koordinoima Harrastaen tutuksi -hanke alkoikin syksyllä 2018 kartoittaa ja vahvistaa kotouttamisverkostoja ympäri Suomea selvittämällä ensin niitä esteitä, joita ulkomailta Suomeen tulleet nuoret kohtaavat yrittäessään päästä mukaan oman alueensa harrastuksiin.

Maahanmuuttoasioihin perehtyneiden paikallisaktiivien keräännyttyä seuraavaksi eri puolilla Suomea ideatyöpajoihin, saivat turvapaikanhakijat, liikuntaseurojen ja järjestöjen edustajat sekä sosiaalialan ihmiset kohdata toisensa ja pohtia yhdessä, miten purkaa vallitsevaa eriarvoisuutta. Valtakunnalliseen hankkeeseen on tämän jälkeen kuulunut teemapäiviä, koulutuksia sekä keskustelutilaisuuksia, joiden myötä on tavoitettu valtava määrä urheiluseuroja ja muita järjestöjä. Joka käänteessä yksi asia on noussut esiin: vapaa-ajan toimijoilta vaaditaan yhä enemmän tahtoa luoda toiminnastaan saavutettavaa.

HARRASTUKSET KUULUVAT KAIKILLE

Kestävää toimintaa tehdään oikeasti yhdessä kaikkien tarpeet ja tunteet huomioiden. Vieraaseen maahan saapunut voi yrittäessään sopeutua uusiin tapoihin kohdata aivan samanlaisia haasteita kuin paikallinen, joka kokee kotiseutunsa muutokset vaikeina ja pelottavina. Tärkeä askel saavutettavuutta kehitettäessä onkin asiantuntijuuden, ja omassa lähipiirissään jo vaikuttavien voimahahmojen tunnistaminen, sillä eri kulttuureista tulevien ihmisten kohdatessa vaaditaan rohkeuden lisäksi taitoa ymmärtää kaikkia osapuolia.

Monella Harrastaen tutuksi -hankkeen paikkakunnalla on muodostumassa yhteisöllisyyteen pyrkivien voimakastahtoisten yksilöiden ansiosta sekä uusien että vanhojenkin asukkaiden tarpeita tukevia verkostoja. Muutosten voidaan vapaa-ajan toimijoiden herätessä pian nähdä virkistävän myös esimerkiksi alueen työelämää. Kulttuurien yhteentörmäyksistä syntyvät haasteet voidaan näin sekä kohdata että nähdä koko aluetta rikastuttavana ja elinvoimaisuutta kasvattavana voimavarana.

Kirjoittaja Niilo Syväoja on Harrastaen tutuksi -hankkeen projektiassistentti ja kotonaan niin Kalliossa, Kashmirissa kuin Kuala Lumpurissa.

Harrastaen tutuksi -hanke on julkaissut oppaan, jossa annetaan vinkkejä saavutettavamman vapaa-ajan toiminnan luomiseksi. Opas on ladattavissa täältä.

Harrastuksia ja niiden elämää muuttavaa voimaa esittelee Nuorten Akatemian ja Rauhankasvatusinstituutin yhteistyössä Third Eye Productionsin kanssa tekemä video, ”Harrastuksemme – Our Hobbies”. Videon voit katsoa täältä.

* Termiä ”migrant” (”maahanmuuttaja”) käytetään eri tavoin ja usein kyseenalaisissakin yhteyksissä. Tässä sanalla tarkoitetaan niitä kolmansien maiden kansalaisia, joilla on oleskelulupa Euroopan unionin alueella. Esimerkiksi siirtolaisia on alueella paljon enemmän.

Lähde: EU Strategy of Integration