Sporttitetti lähti luomaan askelmerkkejä urheiluseurojen ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön

Liikunta on suomalaisten lasten ja nuorten suosituin vapaa-ajan harrastus. Lapset ja nuoret harrastava liikuntaa ohjattuna toimintana eri lajien parissa, mutta liikunta on myös suosittu omatoiminen harrastus. Silti vain hyvin harva nuori päätyy TET-jaksolle liikunta-alalle. Keväällä päättynyt Sporttitetti-hankkeemme on pyrkinyt alusta alkaen tuomaan uudenlaista avausta koulu-urheiluseura väliseen yhteistyöhön. Viimeisimpänä keväällä on valmistunut ”Kouluvierailut osaksi Sporttitettiä – Askelmerkit yhteistyöhön” -malli, joka tarjoaa konkreettista tukea yhteistyön käynnistämiseen. Malli muotoutui viime syksyn ja kevään aikana yhteistyössä liikunnanopettajien ja Sporttitetti-seurojen kanssa. Tavoitteena on edistää yhteistyötä nuorten ohjaamilla kouluvierailuilla.

Askelmerkit yhteistyöhön -malli edistää koulujen ja urheiluseurojen välistä yhteistyötä nuorten ohjaamilla kouluvierailuilla, joissa nuori on päätoteuttajana ja keskiössä, kuten Sporttitetti-jaksoilla muutenkin. Vertaiselta vertaiselle -toimintaperiaatteella pyritään kannustamaan nuoria liikkumaan ja löytämään itselleen mieluisia, kenties uusia lajeja, joita nuoret eivät ole vielä kokeilleet. Liikunnan opetuksen lajivalikoima on vielä melko perinteinen, vaikka sinne onkin viime vuosina ilmestynyt myös uusia lajeja kuten ultimatea. Näen silti mahdollisuuksia uusille tulokkaille, esimerkiksi erilaisille tansseilajeille tai skeittaukselle, jotka ovat vakiinnuttaneet suosionsa nuorten keskuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa vastaavilla uusilla lajeilla on havaittu olevan jopa suurempia vaikutuksia, kuin mitä on osattu edes odottaa. Erityisesti tämä on korostunut vähän liikkuvien nuorten keskuudessa.

Istuva elämäntapa näkyy nykypäivän lapsissa ja nuorissa. Arjen liikkuminen on vähentynyt ja digitaalisen viihdemedian käyttö lisääntynyt. Yläkouluikäiset nuoret viettävät jopa kolmasosan ajastaan koulussa, joten koulun rooli on merkittävä liikkumisen edistäjänä. Kaikkea vastuuta tästä ei kuitenkaan voi liikunnanopettajillekaan vierittää. Tässä tarjoutuu oiva mahdollisuus liikuntaseuroille ja kouluyhteistyölle erilaisissa muodoissaan, esimerkiksi välituntien, iltapäiväkerhojen, lajiesittelyiden ja demotreenien tai liikuntatapahtumien yhteydessä, joiden avulla koulupäivän yhteyteen on esimerkiksi mahdollista lisätä liikkumista.

Malli koulujen ja urheiluseurojen välisestä yhteistyöstä sopii hyvin kaikille urheiluseuroille koosta ja taustasta riippumatta. Erityisesti näen tässä kuitenkin potentiaalia vapaaehtoisvoimin toimivien seurojen kannalta. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden TET-jakson käynnistämisen kouluvierailuita hyödyntäen, eikä TET-toimintaa tarvitse olla seurassa koko päivää. Nuori voi hyvin aamupäivän ajan olla koululla liikuttamassa muita lapsia ja nuoria ja iltapäivästä tulla mukaan seuran toimintaan. Sporttitetti-malli kokonaisuudessaankin tarjoaa loistavan mahdollisuuden tutustuttaa nuoria seuran toimintaan ja kenties sitä kautta löytää uusia tulevaisuuden toimijoita. Vaikka vapaaehtoisuus onkin urheiluseuroissa hyvin merkittävässä roolissa ja erittäin tärkeää seurojen toiminnan kannalta, myös palkattujen työntekijöiden määrät ovat nousussa. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana liikunta-ala on ammattimaistunut hurjaa vauhtia ja se tarjoaa nykyisin yhä useammalle palkkatyön. Uskon vahvasti, että tämä suunta tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.

Käy kurkkaamassa Sporttitetin ohjaajan oppaasta, millainen malli yhteistyölle lopulta muodostui!

Viivi Ylönen

Kirjoittaja on työskennellyt Sporttitetti-hankkeessa, jossa syksyn 2019 ja kevään 2020 ajan kehitettiin koulujen ja urheiluseurojen välistä yhteistyötä yhdessä koulujen ja urheiluseurojen kanssa. Viivi kirjoitti samalla kehittämistyöhön liittyen pro gradu -tutkielmansa: ”Askelmerkit yhteistyöhön – Kehittämistutkimus koulujen ja urheiluseurojen välisestä yhteistyöstä Sporttitetti-hankkeessa”.

Sporttitetti lähti luomaan askelmerkkejä urheiluseurojen ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön

Sporttitetti lähti luomaan askelmerkkejä urheiluseurojen ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön

Liikunta on suomalaisten lasten ja nuorten suosituin vapaa-ajan harrastus. Lapset ja nuoret harrastava liikuntaa ohjattuna toimintana eri lajien parissa, mutta liikunta on myös suosittu omatoiminen harrastus. Silti vain hyvin harva nuori päätyy TET-jaksolle liikunta-alalle. Keväällä päättynyt Sporttitetti-hankkeemme on pyrkinyt alusta alkaen tuomaan uudenlaista avausta koulu-urheiluseura väliseen yhteistyöhön. Viimeisimpänä keväällä on valmistunut ”Kouluvierailut osaksi Sporttitettiä – Askelmerkit yhteistyöhön” -malli, joka tarjoaa konkreettista tukea yhteistyön käynnistämiseen. Malli muotoutui viime syksyn ja kevään aikana yhteistyössä liikunnanopettajien ja Sporttitetti-seurojen kanssa. Tavoitteena on edistää yhteistyötä nuorten ohjaamilla kouluvierailuilla.

Askelmerkit yhteistyöhön -malli edistää koulujen ja urheiluseurojen välistä yhteistyötä nuorten ohjaamilla kouluvierailuilla, joissa nuori on päätoteuttajana ja keskiössä, kuten Sporttitetti-jaksoilla muutenkin. Vertaiselta vertaiselle -toimintaperiaatteella pyritään kannustamaan nuoria liikkumaan ja löytämään itselleen mieluisia, kenties uusia lajeja, joita nuoret eivät ole vielä kokeilleet. Liikunnan opetuksen lajivalikoima on vielä melko perinteinen, vaikka sinne onkin viime vuosina ilmestynyt myös uusia lajeja kuten ultimatea. Näen silti mahdollisuuksia uusille tulokkaille, esimerkiksi erilaisille tansseilajeille tai skeittaukselle, jotka ovat vakiinnuttaneet suosionsa nuorten keskuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa vastaavilla uusilla lajeilla on havaittu olevan jopa suurempia vaikutuksia, kuin mitä on osattu edes odottaa. Erityisesti tämä on korostunut vähän liikkuvien nuorten keskuudessa.

Istuva elämäntapa näkyy nykypäivän lapsissa ja nuorissa. Arjen liikkuminen on vähentynyt ja digitaalisen viihdemedian käyttö lisääntynyt. Yläkouluikäiset nuoret viettävät jopa kolmasosan ajastaan koulussa, joten koulun rooli on merkittävä liikkumisen edistäjänä. Kaikkea vastuuta tästä ei kuitenkaan voi liikunnanopettajillekaan vierittää. Tässä tarjoutuu oiva mahdollisuus liikuntaseuroille ja kouluyhteistyölle erilaisissa muodoissaan, esimerkiksi välituntien, iltapäiväkerhojen, lajiesittelyiden ja demotreenien tai liikuntatapahtumien yhteydessä, joiden avulla koulupäivän yhteyteen on esimerkiksi mahdollista lisätä liikkumista.

Malli koulujen ja urheiluseurojen välisestä yhteistyöstä sopii hyvin kaikille urheiluseuroille koosta ja taustasta riippumatta. Erityisesti näen tässä kuitenkin potentiaalia vapaaehtoisvoimin toimivien seurojen kannalta. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden TET-jakson käynnistämisen kouluvierailuita hyödyntäen, eikä TET-toimintaa tarvitse olla seurassa koko päivää. Nuori voi hyvin aamupäivän ajan olla koululla liikuttamassa muita lapsia ja nuoria ja iltapäivästä tulla mukaan seuran toimintaan. Sporttitetti-malli kokonaisuudessaankin tarjoaa loistavan mahdollisuuden tutustuttaa nuoria seuran toimintaan ja kenties sitä kautta löytää uusia tulevaisuuden toimijoita. Vaikka vapaaehtoisuus onkin urheiluseuroissa hyvin merkittävässä roolissa ja erittäin tärkeää seurojen toiminnan kannalta, myös palkattujen työntekijöiden määrät ovat nousussa. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana liikunta-ala on ammattimaistunut hurjaa vauhtia ja se tarjoaa nykyisin yhä useammalle palkkatyön. Uskon vahvasti, että tämä suunta tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.

Käy kurkkaamassa Sporttitetin ohjaajan oppaasta, millainen malli yhteistyölle lopulta muodostui!

Viivi Ylönen

Kirjoittaja on työskennellyt Sporttitetti-hankkeessa, jossa syksyn 2019 ja kevään 2020 ajan kehitettiin koulujen ja urheiluseurojen välistä yhteistyötä yhdessä koulujen ja urheiluseurojen kanssa. Viivi kirjoitti samalla kehittämistyöhön liittyen pro gradu -tutkielmansa: ”Askelmerkit yhteistyöhön – Kehittämistutkimus koulujen ja urheiluseurojen välisestä yhteistyöstä Sporttitetti-hankkeessa”.