Vakuutukset: ilman niitä jäisi monia nautintoja saamatta
Teksti: Kerttu Koivukoski, Kallion lukio
Nuorten Akatemia järjestää toisen asteen opiskelijoille Vakuuttaak(k)o? -työpajoja, joiden tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan ja oppimaan vakuutuksista. Yhteistyökumppanina on ollut Finanssiala ry, joka heidän asiantuntijansa Jussi Karhusen mukaan on “talo, joka edustaa suomalaisia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, eläkeyhtiöitä – periaatteessa kaikkia, joiden liiketoimintaan liittyy raha, pikavippiyhtiöitä lukuun ottamatta”.
Miksi puhua vakuutuksista
Karhunen oli itse mukana työpajan materiaalin tuottamisessa ja on vetänytkin työpajoista yhden. Hänen mukaansa Finanssiala ry lähti projektiin mukaan, koska sen mielestä ei ole tahoa, joka toisi esille vakuutusosaamisen tärkeyttä mediassa käydyssä keskustelussa. ”Meillä Suomessa on onneksi niin hyvä tilanne, että yhteiskunta tarjoaa suojaa kansalaisille yhtäläisesti. Se turvaverkko on hieno, muttei täydellinen, ja niitä aukkoja pitää osata tilkitä itse”, Karhunen toteaa.
Helsingin Kuvataidelukiossa järjestetyssä työpajassa nuoret tutustuivat muun muassa oikean elämän tapauksiin, keskustelivat eri vakuutuksiin vaikuttavista tekijöistä ja pohtivat, mitä vakuutuksia he itse saattaisivat ottaa lähitulevaisuudessa. Vaikka aihe vaikutti hieman puisevalta nuorille aluksi, oli työpajan jälkeen monen mieli muuttunut. Vakuutukset tuntuivat hieman ajankohtaisemmilta ja oikeasti joltain, mihin rahaa kannattaisi käyttää.
Mistä vakuuttamisessa on kyse
“Vakuutuksissa ei oikeastaan ole kyse siitä, että jossain kaukana oleva firma takoo rahaa. Vakuuttaminen on liiketoimintaa, ja sillä tehdään voittoa, mutta meillä olisi aika synkän näköinen maailma, jos meillä ei olisi vakuutusjärjestelmiä, yksityisiä sekä julkisia.” Karhunen tahtoisi ylipäätänsä suomalaisten tiedostavan vakuutusjärjestelmän perusperiaatteen: kaikkien vakuutuksia maksavien rahat laitetaan yhteen, ja se, jolle käy ikävästi, saa kertyneestä kassasta. “Näen sen niin, että vakuutus on tekniikka, joka lisää kokonaisuutena ihmiskunnan hyvinvointia aivan valtavasti ja mahdollistaa erilailla riskien ottamisen”. Karhunen kertoo, miten oma kuolemattomuuden tunne lasketellessa johti polven loukkaantumiseen. Kaiken kattava matkavakuutus ei ollut silloin voimassa, mutta oppiihan sitä kantapäänkin kautta ja osaa valmistautua paremmin seuraavalla kerralla. “Oishan se nyt ikävää, jos vaikka rinteissä ei olisi fiksua tapaa varautua niihin riskeihin vaan joutuisi maksamaan kaikki vahingot itse.”
Vakuutuspetosten todellinen hinta
Vakuutusten perusperiaatteen oppimalla voi myös ymmärtää paremmin, mitä vakuutuspetokset saavat aikaan. Karhusen mukaan helposti unohtuu, että huijaamalla vakuutusyhtiötä oikeastaan varastaa muilta yhtiön asiakkailta, jotka ovat
rehellisesti maksaneet. Hänen mielestään silloin käyttää väärin yhteistä luottamusta siitä, että maksettu raha on vain niitä tilanteita varten, kun on oikeasti käynyt pahasti. Vaikka Karhunen toteaakin, että helpoin tapa saada nuoret kiinnittämään huomiota vakuutuksiin, on pieni pelottelu, on hänen asenteensa niitä kohtaan hyvin positiivinen. “Vaikka kävisi huonosti, ei jää puille paljaille. Ilman vakuutuksia voisi jäädä todella monia nautintoja saamatta”, viittaa hän vielä vaarallisempiin urheilulajeihin.
Vakuuttaak(k)o? -työpajojen materiaalia oli mukana tuottamassa myös Kela sekä
Fine vakuutus- ja rahoitusneuvonta.
Juttu on toteutettu osana Kallion lukion Media 2 -kurssia syksyllä 2019.
Vakuutukset: ilman niitä jäisi monia nautintoja saamatta
Vakuutukset: ilman niitä jäisi monia nautintoja saamatta
Teksti: Kerttu Koivukoski, Kallion lukio
Nuorten Akatemia järjestää toisen asteen opiskelijoille Vakuuttaak(k)o? -työpajoja, joiden tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan ja oppimaan vakuutuksista. Yhteistyökumppanina on ollut Finanssiala ry, joka heidän asiantuntijansa Jussi Karhusen mukaan on “talo, joka edustaa suomalaisia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, eläkeyhtiöitä – periaatteessa kaikkia, joiden liiketoimintaan liittyy raha, pikavippiyhtiöitä lukuun ottamatta”.
Miksi puhua vakuutuksista
Karhunen oli itse mukana työpajan materiaalin tuottamisessa ja on vetänytkin työpajoista yhden. Hänen mukaansa Finanssiala ry lähti projektiin mukaan, koska sen mielestä ei ole tahoa, joka toisi esille vakuutusosaamisen tärkeyttä mediassa käydyssä keskustelussa. ”Meillä Suomessa on onneksi niin hyvä tilanne, että yhteiskunta tarjoaa suojaa kansalaisille yhtäläisesti. Se turvaverkko on hieno, muttei täydellinen, ja niitä aukkoja pitää osata tilkitä itse”, Karhunen toteaa.
Helsingin Kuvataidelukiossa järjestetyssä työpajassa nuoret tutustuivat muun muassa oikean elämän tapauksiin, keskustelivat eri vakuutuksiin vaikuttavista tekijöistä ja pohtivat, mitä vakuutuksia he itse saattaisivat ottaa lähitulevaisuudessa. Vaikka aihe vaikutti hieman puisevalta nuorille aluksi, oli työpajan jälkeen monen mieli muuttunut. Vakuutukset tuntuivat hieman ajankohtaisemmilta ja oikeasti joltain, mihin rahaa kannattaisi käyttää.
Mistä vakuuttamisessa on kyse
“Vakuutuksissa ei oikeastaan ole kyse siitä, että jossain kaukana oleva firma takoo rahaa. Vakuuttaminen on liiketoimintaa, ja sillä tehdään voittoa, mutta meillä olisi aika synkän näköinen maailma, jos meillä ei olisi vakuutusjärjestelmiä, yksityisiä sekä julkisia.” Karhunen tahtoisi ylipäätänsä suomalaisten tiedostavan vakuutusjärjestelmän perusperiaatteen: kaikkien vakuutuksia maksavien rahat laitetaan yhteen, ja se, jolle käy ikävästi, saa kertyneestä kassasta. “Näen sen niin, että vakuutus on tekniikka, joka lisää kokonaisuutena ihmiskunnan hyvinvointia aivan valtavasti ja mahdollistaa erilailla riskien ottamisen”. Karhunen kertoo, miten oma kuolemattomuuden tunne lasketellessa johti polven loukkaantumiseen. Kaiken kattava matkavakuutus ei ollut silloin voimassa, mutta oppiihan sitä kantapäänkin kautta ja osaa valmistautua paremmin seuraavalla kerralla. “Oishan se nyt ikävää, jos vaikka rinteissä ei olisi fiksua tapaa varautua niihin riskeihin vaan joutuisi maksamaan kaikki vahingot itse.”
Vakuutuspetosten todellinen hinta
Vakuutusten perusperiaatteen oppimalla voi myös ymmärtää paremmin, mitä vakuutuspetokset saavat aikaan. Karhusen mukaan helposti unohtuu, että huijaamalla vakuutusyhtiötä oikeastaan varastaa muilta yhtiön asiakkailta, jotka ovat
rehellisesti maksaneet. Hänen mielestään silloin käyttää väärin yhteistä luottamusta siitä, että maksettu raha on vain niitä tilanteita varten, kun on oikeasti käynyt pahasti. Vaikka Karhunen toteaakin, että helpoin tapa saada nuoret kiinnittämään huomiota vakuutuksiin, on pieni pelottelu, on hänen asenteensa niitä kohtaan hyvin positiivinen. “Vaikka kävisi huonosti, ei jää puille paljaille. Ilman vakuutuksia voisi jäädä todella monia nautintoja saamatta”, viittaa hän vielä vaarallisempiin urheilulajeihin.
Vakuuttaak(k)o? -työpajojen materiaalia oli mukana tuottamassa myös Kela sekä
Fine vakuutus- ja rahoitusneuvonta.
