Tilaa uutiskirjeemme ja Note-viestit opettajille

Tilaa

#verottaako?

– Niin minuakin, ja kaikkia muitakin suomalaisia.

Suomalaisista peräti 79 prosenttia maksaa veroja mielellään Verohallinnon teettämän kyselyn mukaan. Trendi näyttää sitä paitsi vain vahvistuvan. Neljässä vuodessa veronmaksumyönteisyys on noussut kymmenellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi moni olisi valmis maksamaan enemmänkin veroja jos itselle koituva hyöty esim. hyvinvointipalvelujen muodossa selkeästi lisääntyisi. Tutkimuksen mukaan peräti 96 prosenttia vastanneista pitää verojen keräämistä tärkeänä, koska niillä ylläpidetään hyvinvointivaltiota.

Olemme kansainvälisten vertailujen mukaan myös yksi maailman onnellisimpia kansakuntia (World Happiness Report, 2017). Onko veroilla ja onnellisuudella siis jokin yhteys tai jopa syy-seuraus -suhde? Voi olla, sillä muissakin Pohjoismaissa molemmat, sekä onnellisuus että verotus, ovat korkeuksissa.

Miksi veroja maksetaan? Mitä saa vastineeksi? Kuinka paljon veroja pitää maksaa? Verotetaanko Suomessa enemmän kuin muissa maissa? Kaikkiin näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan #verottaako-kampanjassa, jonka Nuorten Akatemia toteuttaa veronsaajien ja Verohallinnon toimeksiannosta.

Valtiovarainministeriö, Verohallinto, Kuntaliitto, Kela ja Kirkkohallitus lähtivät yhdessä rahoittamaan kampanjaa, jossa vähän vanhemmat nuoret (korkeakouluopiskelijat) jalkautuvat varhaisnuorten keskuuteen yläasteelle ja lukioon kertomaan verojärjestelmästämme ja pohtimaan yhdessä järjestelmän oikeutusta – ja tulevaisuutta. Testipajoista saatujen kokemusten mukaan tieto tulee tarpeeseen. Nuorille ei läheskään aina ole selvää mitä kaikkea yhteisillä verovaroilla yhteiskunnassamme on saatu aikaan ja mitä eroa on sillä, onko vastuu kollektiivinen vai yksityinen.

Verotus on merkityksellinen asia joka suunnasta tarkasteltuna. Tulin itsekin yllätetyksi ollessani kampanjan testipajassa Meilahden yläasteella, kun kasiluokkalaisten opettaja kertoi, että häntä harmittaa valtavasti se, että Helsinki aikoo alentaa kunnallisveroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Eikö opettaja iloitsekaan siitä, että hänen nettotulonsa kasvavat? Ei iloitse. Hän tiesi, että rahallinen hyöty olisi henkilökohtaisella tasolla pieni, mutta koulun budjettiin vaikutus olisi erittäin suuri. Opettaja oli vuosien kuluessa havainnut, että aina kun verotusta kevennettiin, opetuksesta ja työvälineistä nipistettiin. Työ ja tulokset kärsivät.

Tämä esimerkki on konkreettinen osoitus siitä, että veroja maksetaan mielellään, kun koetaan, että varat käytetään mielekkäästi, kansalaisten hyvinvointia lisäten. Onko tavallisella kansalla siten erilainen käsitys asioista kuin päättäjillä? Varmasti tavoitetila on molemmilla sama: kansalaisten hyvinvoinnin maksimointi mahdollisimman tehokkaasti eli resursseja tuhlaamatta.

Teksti: #verottaako-ohjausryhmä

#verottaako on kouluvierailuhanke, jonka Nuorten Akatemia on toteuttanut yhteistyössä valtiovarainministeriön, Kuntaliiton, Verohallinnon, Kelan sekä Kirkkohallituksen kanssa. Kouluvierailut on suunnattu peruskoulun 9.-luokkalaisille sekä toisen asteen oppilaitoksille. Työpajassa pohditaan yhdessä nuorten kanssa mm. sitä miksi veroja maksetaan ja mihin kaikkeen verorahoja käytetään. Voit tutustua hankkeeseen täältä.

#verottaako?